8.

3.8K 288 76
                                    

Ethan

Annoin Oliverin huulille nopean suukon ja poistuin paikalta. En edes katsonut taakseni, kuulin kyllä Oliverin askeleet takanani. Vedin vain kengät jalkaani eteisessä ja lähdin nopeim askelin kotiin.

Kaivoin puhelimeni taskusta. Viestejä Janetelta ja Joelilta, vitut heistä. Sulloin puhelimen takaisin taskuun välittämättä viesteistä.

Kotimatkalla mietin vain miks menin pussaamaan Oliveria. Ja miksi minulla on pieni halu suojella häntä? Onhan hän suloinen.. hei nyt menee yli. En minä pojista tykkää, eikä Oliver ole suloinen. Tai sitten en vain uskalla myöntää sitä itselleni...

Kotiin tullessani jalkoihin eksyityi heti eteisessä koiranpentu, Milla. Mummo oli kai juuri hankkinut yhden. Nostin pennun syliini ja kannoin sen olohuoneeseen. Mummo katsoi minua hymyillen, kun istuin sohvalle hänen viereensä.

"Ethan, miten meni koulussa?" Äiti huikkasi keittiöstä.

"Ei mitenkää erityisemmin. Tappelin vaa joidenki kaa tai sitä toista vaa uhkailin." Vastasin tavanomaisesti. Äiti vain hymähti jotain vastaukseksi, ihankuin välittäisi jos minut hakattaisiin. Mummo kuitenkin alkoi kyselemään jotain, mutta vastasin vain, että kaikki on hyvin.

Pieni chihuahua sylistäni hyppäsi lattialle ja venytteli. Katsoin jotain vanhaa mustavalkoista elokuvaa mummon kanssa. Koko talossa kuului vain puhe televisiosta.

Olin erilainen koulussa ja kotona. Koulussa Ethan on se pahapoika. Kotona taas hän nauttii perheensä seurasta, varsinkin mummonsa. No olihan hän Ethanin lapsuudessa enemmän, kun omat vanhempansa. Vitun alkoholistit.

"Syömään." Äiti kutsui keittiöstä. Mummo nousi sohvalta ylös ja käski minunkin tulla. Kuitenkin sanoin syöväni myöhemmin. Mummo vain nyökkäsi ja lähti itse keittiöön syömään.

Menin huoneeseeni ja jäin ovelle tuijottamaan huonettani. Huoneeni oli täynnä roskia ja vaatteita. Varsinkin tyhjiä tupakka-askeja huoneestani löytyi, tyhjien energiajuomien tölkkien seasta. Siivosin roskia roskiin ja tölkkejä pussiin, jotta voin viedä ne myöhemmin kauppaan.

Puhelimeni soi taskussani, soittajana Janette. Huokaisin syvään ennen puheluun vastaamista.

"Moi." Kuului hyvin ujo Janeten ääni. "Oisitko sä päässy mun kaa tänää elokuviin tai johonki illalla? Ei olla käyty missää vähää aikaa." Janeten ääni oli todella hiljainen ja varovainen. Ihmettelin hänen käytöstään, mutta tiesin hänen pienestä salaisuudestaan.

"Joo voidaanhan me mennä." Vastasin myöntävästi, koska näiden treffien tavoitteena on erota Janetesta. Janette kikatti iloisena ja sovimme näkevämme läheisellä bussipysäkillä. Katkaistuani puhelun heitin puhelimeni vain sängylle turhautuneena. Istuin myös itsekkin sängyn reunalle. Mieleeni tuli ajatus siitä lyhestä ruskeahiuksisesta ja sinisilmäisestä pojasta kanssani siellä elokuvissa. Kuinka hän puristaisi kättäni, kun valitsemassamme kauhuelokuvassa tapahtuisi jotai hänelle hirveää.

Mitä hittoa Ethan?!

Kuvittelin juuri meneväni Oliverin kanssa treffeille, naurettavaa! En minä sellaisten kanssa mene. Mielummin joku Janeten kaveri, koska hehän ovat hyvän näköisiä. Kyllä he Oliverin voittavat.

"Me lähetään mummon kaa kauppaan. Käytä Milla lenkillä." Äiti tuli ovelle. Nyökkäilin päätäni, kun kuuntelin äidin selitystä miten Millan valjaat pitää pukea ja kaikkea. Kun hän sitten vihdoin lähti, kaaduin selälleni sängylle.

Suljin hetkeksi silmäni. Mieleeni tuli ajatus minusta ja jostain koulumme tytöistä elokuvassa yhdessä, niinkuin minä ja Janette tänään. Tytön kädet vaihtuivat mielessäni pojan pehmeisiin ja vaaleisiin käsiin. Silmäni rävähtivät auki ja pomppasin istumaan. Tarvitsen jotain muuta ajateltavaa, kun Oliver.

Hetken kuluttua olin jo kuulokkeet korvissani Millan kanssa ulkona. Milla on pieni ja ei onneksi vedä. Välillä hänet oli kyllä vaikea saada liikkeelle, kun hän jäi haistelemaan jotain tolppaa.

Kävin noin tunnin lenkin jotta kerkeäisin myös valmistautua minun ja Janeten erotreffeihin. Kävin suihkussa, laitoin hiukset ja etsin puhtaat vaatteet, mikä osoittautui hankaluudeksi. Onneksi löysin siniset polvista revityt farkut, valkoisen t-paidan ja myöskin sinisen farkkutakin. Eteisessä laitoin jalkaani ennen valkoiset converser, nyt ne ovat ihan likaiset ja hieman keltaiset.

Kävelin kädet taskuissa bussipysäkille. Ilma oli hieman iltaa kohden viilentynyt, mutta ei se haitannut. Kaivoin pysäkillä taskustani tupakan ja sytytin sen. Poltin sitä pitkään kunnes Janette vihdoin ilmestyi paikalle. Hänellä oli harmaa paita, musta takki ja farkut. Halasin tyttöä ja jäimme yhdessä odottamaan bussia. Juttelimme niitä näitä bussin tuloon asti, ja juuri bussin melkein lähtiessä sinne astui Oliver.

Olin kiltti ja tein teille myös osan tätä

Toivottavasti tykkäsitte❣️ mielipiteitä saa kertoo ja ne auttaa mua parantaa tätä tarinaa, jos tässä on jotai parantamisen varaa. Kuitenki nyt heivei kaikille!

Pojat ei pussaa poikiaWhere stories live. Discover now