Pojat ei pussaa poikia

15.

Oliver

Eilen olin lähtenyt kotiin heti, kun Ethanin vanhemmat tuli. Molemmat kummissaan ja tuomitsevasti katsoivat, kun juoksin ulos Ethanin huoneesta. Ja Ethan melkein alasti perässäni, varmasti hänen vanhempansa syy miksi en saanut yöksi sinne jäädä..

Istuin nyt sohvalla hiljaa katsoen televisiota ja vähäväliä kelloa. Äiti oli lähtenyt tunti sitten siskoni kanssa samaan aikaan. Äiti jätti minulle hieman rahaa pöydälle ruokaan. Iida taas.. hän antoi jotain muuta, mutta ei siitä sen enempää.

Kun kello oli jo lähemmäs viisi, ovikello soi. Sammutin tv:n ja menin avaamaan ovea. Äkkiä eteisen peilin edessä siistin vähän vielä itseäni ennenkuin avasin oven Ethanille.

"Hei." Tervehdin hiljaa. Ethan tuli sisään, kun minä suljin oven hänen perässään. Jotenkin ympärillämme leijui joku outo tunne. Ethan vain heitti kenkänsä eteiseen ja lähti sitten olohuoneeseen. Vaikka tämä olikin minun kotini kipitin hiljaa Ethanin perässä epavarmana ja istuin myös sohvalle.

"Mitä sä haluut tehä?" Kysyin hiljaa ääni väristen. Ethan katsoi minuun pitkään. Tunsin oloni hieman epämukavaksi Ethanin katseen alla. Nousin sitten äkkiä ylös ja pikakävelin vessaan. Oven lukittuani istuin viileälle lattialla nojaten oveen. Suljin silmäni hitaasti kiinni. Ethan ja kaikki muukin haihtui mielestäni pois.

"Oliver!" Heräsin kovaan paukutukseen takanani. Silmäni rävähtivät auki ja nousin nopeasti ylös kylmältä lattialta. Nukahdin, ihan oikeasti Oliver. Nukahdin vessan lattialle, miksi? No sitä en tiedä.

Avasin äkkiä oven ja näin huolestuneen Ethanin sen takana.

"Mitä vittua sä teit siellä!?" Hän tarttui olkapäihini kiinni ja tuijotti silmiini. Välttelin hänen katsettaan vastaamatta yhtään mitään. "Oliver!"

"Ihan ku sä välittäisit." Repäisin itseni irti Ethanin otteesta ja kävelin keittiöön. Seisoin hiljaa selkä Ethaniin päin kuka tuli perässäni.

"Mikä sulla on?"

"Mieti." Vastasin koppavasti.

"Oliver, mä säikähin, okei?" Ethan rauhoittui hieman. "Ja jos sulla jotai siitä eilisestä vaivaa ni mä en ainakaa kadu mitää.. jos mun vanhemmat ei ois tullu oisit voinu vaikk jäädä yöksi. Enkä tarkota sitä, että häpeen sua tai sillee, vaan en haluis niiden olevan kotona jos sä oot meillä yötä. Niille on vähä vaikeeta aina jos mulla on kaveri yötä ja tällee." Käännyin hiljaa ympäri ja kohtasin Ethanin kasvot. Hän katsoi minua suoraan silmiin, punastuttaen minut.

"Ei se se oo." Sanoin. Katsoin käsiini ja suljin silmäni. "Mua vaa pelottaa."

"Mikä sua pelottaa?" Ethan tuli lähemmäksi ja tarttui käsistäni kiinni. Katsoin ylos Ethanin huolestuneisiin kasvoihin ja painoin sitten omani hänen rintaansa vasten. Käteni kiertyivät hänen ympärilleen ja Ethanin minun ympärilleni.

"Me." Mutisin.

"Ai sua pelottaa me kaks?" Nyökkäsin päätäni Ethanin rintaa vasten. "Voi sua. Ei oo mitää pelättävää." Ethan suukotti päätäni moneen kertaan.

"Mutta mitä me ollaan? Tällähetkellä me ei olla yhessä ainakaa." Sanoin hieman epävarmana.

"Hmm." Ethan mietti. "Entä jos tästälähtien sä oot mun ja mä sun?" Hän ehdotti hymyillen. Pomppasin heti Ethanista kauemmaksi ja katsoin häntä järkyttyneenä.

"Oikeestikko?!"

"Joo joo." Ethan hymyili. Hyppäsin iloisena hänen syliinsä kietoen jalkani ja käteni hänen ympärilleen. Ethanin kädet olivat takamuksellani etten vain putoaisi. Suutelin Ethanin huulia intohimoisesti, mutta ei sekään kestänyt pitkään, kun puhelimeni soi.

Pudottauduin Ethanin sylistä ja ryntäsin olohuoneeseen. Soittaja oli Leo. Vastasin puheluun ja menin Ethanin luokse.

"Hei."

"Sä sanoit, että oot yksin kotona nyt nii voisinko mä tulla nyt teille vaikka täksi illaksi?" Leo kysyi. Katsoin Ethania kuka katsoi minua tietämättömänä.

"Öö ei ehkä nyt..." vastasin yritten peittää hermostuneisuuteni.

"Miks ei? Onko sulla joku siellä?!" Leo heti innostui.

".... EI! Ei oo!"

"Eli on. No en sitte häiritsekkää enempää. Pidä hauskaa!" Leo nauroi puhelimeen ja katkaisi sitten puhelun. Asetin puhelimen pöydälle ja nojasin pöytää vasten. Ethan tuli taakseni nostaen minut ylös. "Hei! Päästä mut alas!" Kikatin. Ethan ei vastannut mitään vaan kantoi minut sohvalle ja laski siihen tullen sitten viereeni.

"Nyt vaan maataan." Ethan veti minut itseensä kiinni ja sulki sitten silmänsä. Tuijotin vain Ethanin kasvoja pitkään ja pyörittelin mielessäni sanaa poikaystävä. Ethan on minun poikaystäväni ja minä hänen. Kuitenkin päädyin nukahtamaan Ethanin kainaloon hymy kasvoillani.

Oon kipee ja silti kirjotan teille uutta lukuu täällä :) en ymmärrä miten te luette mun tarinoita ees..