We just kind of did it || Larry Stylinson

Luku 24

Hejsan alla! Se ois jälleen maanantai ja uuden luvun aika. Haluun innolla kertoa teille, että oon viimeinkin keksiny tälle tarinalle lopun ja voinkin nyt lähtee kirjottelee ja rakentaa miten tää tarina tulee tästä luvusta pääsemään aina siihen viimeiseen lukuunsa asti. Oon siitä todella innoissani, mutta myös haikeissani, oonhan kuitenkin kirjottanu tätä tarinaa jo melkein neljä vuotta (herran jumala). Älkää kuitenkaa huoliko, lukuja tulee vielä monia, eikä Harryn ja Louisin tarina oo vielä loppumassa. Nyt kuitenkin menkää nauttimaan uudesta luvusta ja nähkäämme seuraavana maanantaina <3

Sunnuntai. Ilma on mitä loistavin. Syödessämme aamupalaa tänä aamuna, Harry ehdotti, josko lähtisimme kävelylle Central Parkiin ja hetken mietiskeltyäni, hänen ehdotuksensa ei ollut hassumpi. Joten söimme aamupalamme loppuun, puimme päällemme ja lähdimme saman tien nauttimaan kauniista sunnuntaista ja raikkaasta ilmasta. Tänään ei ole edes liian kuuma päivä, sellainen sopiva.

Olen jo lähdössä kävelemään puistoa kohti, kun Harry ehdottaa, josko menisimme autolla puiston lähelle ja tekisimme sitten kävelyreissun puistossa. Ja minä, kun jääräpäinen olen, sanon miehelle lujasti vastaan ja teen kantani varmaksi siitä, että haluan kävellä.

"Oletko aivan varma, että haluat kävellä muutaman kilometrin ja sitten vielä kävellä ympäriinsä puistossa?" Harry kysyy kohauttaen minulle myös toista kulmaansa.

Alan hieman epäröidä, mutta päädyn kuitenkin nyökkäämään varmana päätöksestäni. Harry nyökkää, jonka jälkeen käy katseellaan kroppani läpi. Varpaista silmiin saakka. Alan menettää malttini. "Mitä sinä nyt tuolla tarkoitat?" Kysyn hieman tuohtuneena.

Harry puraisee huultaan, sillä seksikkäällä tavalla ja olen lähellä menettää jalat altani, mieleeni muistuen eilisiltainen intohimoinen hetkemme sängyssä. Hipaisen takapuoltani, kivun ilmestyen siihen, kun mietin eilisiltaa. Sanotaan vain, että olen onnellinen, kun seksielämämme alkoi jälleen kukoistaa. Olen paljon... tyytyväisempi nykyään.

"Eikös jalkasi ole paljon kipeämmät nykyään? Niin kuin Helenin kanssa eilen puhuitte." Harryn sanat saavat minut palaamaan takaisin mietteistäni.

Minulla menee hetki muistella mistä oikein puhuimme ennen kuin ajauduin omiin mietteisiini. Harryn ilme muuttuu vain kummastuneemmaksi, kun en anna hänelle minkäänlaista vastausta ja alan hieman jo hermostua.

Viimeinkin muistan keskustelun aiheemme. "Niin joo, ovat tosiaan!" Vastaan jopa liiankin nopeasti ja kovaan ääneen. Harry kurtistaa minulle kulmiaan hämmentyneisyydestään. "Joo olet oikeassa, meidän todella kannattaa mennä autolla." Totean ja tepastelen jo autolle jättäen Harryn perääni.

Auton ovet ovat onneksi auki, joten pääsen saman tien istumaan etupenkille pelkääjän paikalle. Huokaisen syvään ja yritän olla miettimättä seksiä Harryn kanssa. Olemme innostuneet ehkä hieman liikaa lähipäivinä enkä voi olla tuntematta, kuinka penikseni kovenee joka sekunti, kun mietin eilisiltaa Harryn kanssa.

Kuskinpuoleinen ovi aukeaa, mikä saa minut säpsähtämään. "Mitä sinä oikein säikyt?" Harry virnuilee minulle hänen noustessaan autoon.

Naurahdan. "En oikein tiedä itsekkään." Totean, ehkä jopa enemmän itselleni kuin Harrylle.

Harry starttaa auton ja vilkaisee minua vain pudistaakseen päätään huvittuneena. Hän ei kuitenkaan sano mitään vaan lähtee ajamaan kohti Central Parkia.

Yllättäen tajuan rentoutuneeni ja peniksenikään ei enää tunnu niin kireältä housujani vasten. Tämä saa minut rentoutumaan ja ajatukseni pois seksistä. Alan tarkkailla ympäristöä Harryn ajaessa puistolle. On sunnuntai, mutta silti liikennettä on enemmän kuin osasin kuvitella, jonka takia meillä kestää 15 minuuttia saapua Central Parkin parkkipaikalle.