We just kind of did it || Larry Stylinson

Luku 35

Hejsan alla! Se ois taas uus viikko ja uus luku! Ei mulla oo mitään erikoista sanottavaa tähän alkuun, joten mennään suoraan luvun pariin. Toivottavasti tykkäätte ja näemme taas! :)

Harryn näkökulma

Päivät ja viikot ovat kuluneet nopeaa vauhtia. Olemme saaneet Louisin kanssa järjesteltyä talomme valmiiksi ja pystyneet muutaman viimeisen viikon aikana vain nauttia ja ihailla uutta kaunista kotiamme.

Louisin raskaus alkaa olla jo viimeisillään, jonka miehestä voikin hyvin nähdä. En edes tiennyt, että raskausmaha voi olla niin iso. On ollut outoa nähdä, kuinka pienen ja laihan miehen maha voi kasvaa noin paljon. Toki Louis on viimeisien viikkojen aikana valitellut vain yhä enemmän ja enemmän niin selkä- kuin jalkakipujaan. Raskauden viimeiset hetket ovat olleet Louisille todella raskasta aikaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja se onkin syy, minkä takia olen päättänyt ottaa vapaata töistä ja yrittää tehdä Louisin viimeisistä raskaus hetkistä niin helppoa ja ihanaa aikaa kuin minun on vain mahdollista tehdä.

Keittelen juuri paraikaa Louisille hänen lempiteetään. Vedenkeittimen ilmoittaessaan olevan valmis, kaadan kuuman veden mukiin, jonne laitan myös teepussin ja mukaan laitan vielä hieman sokeria ja hunajaa juuri niin kuin Louis siitä pitää.

Nappaan vielä pöydältä miehelle tekemäni voileivät ja lähden olohuonetta kohti, jossa mies juuri makoilee sohvalla. Samalla katsellen telkasta mitäpä muutakaan kuin Frendejä. Niihin miehen innostus on kasvanut jälleen kerran raskauden loppu puolella, kun ei ole voinut liikkua hirveämmin kipujensa takia.

"I'm fine."

"I'm totally fine!"

Kuuluu jo minullekin tutuksi tulleet Rossin sanat.

Louisin huulilta pääse mitä suloisin nauru, enkä voi estää hymyn ilmestymästä huulilleni. Hän on niin suloinen.

Tepastelen miehen luokse, laskien teen ja leipälautasen sohvan vieressä olevalle pienelle pöydälle. "Tässä, tein lemppariasi."

Louis kääntää katseensa ensin tuomaani välipalaan, jonka jälkeen hän nostaa katsettaan sen verran, että kohtaa katseeni. "Kiitos rakas." Hän kiittää hymyillen.

Luon miehelle pienen hymyn ja käyn istumaan sohvan jalkopäähän Louisin alkaessa napostelemaan hänen välipalaansa. Otan miehen jalat syliini ja alan hieromaan niitä, samalla seuraen itsekin televisiosta tulevaa sarjaa.

~~

Päivä on kääntynyt jo iltaan, kun ehdotan Louisille, josko menisimme pitkästä aikaan kylpyyn. Mies epäröi ensiksi, mutta hetken suostuttelun jälkeen saan hänet suostumaan.

Painan pusun miehen otsalle ja lähden sitten yläkerran kylpyhuoneeseen laskemaan vettä ammeeseen. Odotellessani ammeen täyttymistä saan oivan idean, että voisin tehdä kylpemisestämme hieman normaalia romanttisemman hetken. En voi estää virneen ilmestymästä huulilleni juuri keksimäni idean takia.

Veden laskiessa ammeeseen lähden etsimään minun ja Louisin makuuhuoneesta kynttilöitä. Muistelen ostaneeni muutama viikko sitten lisää kynttilöitä ja laittaneeni ne makuuhuoneessamme olevan laatikoston yhteen laatikkoon, jossa säilytämme kynttilöitä.

Avaan laatikon, jossa juurikin etsimäni kynttilät ovat.

"Jes!" Sanon hiljaa, kun tajuan, että suunnitelmani voi todellakin onnistua. Otan neljä kynttelikköä ja niihin kuuluvat kynttilät, sekä muutaman pienemmän tuikun, ja suljen laatikon lantiollani, sillä käteni ovat ihan täynnä tavaroista.

Tipsutellessani takaisin kylpyhuoneeseen kuulen, kuinka alakerrassa telkka huutaa, kun Rachel ja Ross kinastelevat, jälleen kerran. En voi ymmärtää, kuinka tuollaiset ihmiset voivat olla yhdessä. Vaikka kyse onkin vain sarjasta, mutta Rossin ja Rachelin laisia ihmisiä on yllin kyllin olemassa tässä maailmassa, enkä voi ymmärtää heitä. Koko aikaista on ja off suhdetta ja yrittämistä saada toinen mustasukkaiseksi. Olkaa yhdessä, kun kuitenkin niin haluatte!