⚠️Sisältö saatta ahdistaa joitakin lukijoita, luethan omalla vastuulla⚠️
Jimin katsahti taustapeilistä Yoongia. Katse ei ollut mikä tahansa 'teit hyvää työtä, olen ylpeä sinusta' -tyyppinen katse, se merkisti paljon enemmän.
Yoongi nyökkäsi huomaamattomasti, Jimin etsi taskustaan ruiskun ja iski sen naisen reiteen tämän katsellessa ulos kaikessa rauhassa. Nainen ehti kääntää päänsä ja huitaista kädellään neulaa, ennen kuin Jimin oli saanut kaikki nesteet tyhjennettyä ruiskusta.
Jimin pelästyi naisen reaktiota ja veti kätensä pois automaattisesti. Nestettä oli kuitenkin ehtinyt liueta naisen verenkiertoon tarpeeksi, eikä hän ehtinyt kauaa vastustella ennen kuin nukahti nukutuslääkkeen vaikutuksesta.
"Mitä mä nyt teen?" Jimin kysyi ja näytti puolillaan olevaa ruiskua taustapeilistä.
"Laita se kaikki sinne. Se ei saa herätä pitkään aikaan", vanhempi vastasi kääntämättä katsettaan pois tiestä. Hänen täytyi olla valppaana poliisien varalta. Jos hänet pysäytettäisiin, poliisi näkisi varmasti, ettei kaikki ollut takapenkillä normaalisti. Vaikka hän sanoisi naisen nukkuvan, kuinka hän selittäisi sen, että nainen on häntä ja Jiminiä suunnilleen kaksikymmentä vuotta vanhempi, mutta matkustaa silti takapenkillä punaisissa vaatteissa ja piikkikorkokengissä. Siitä ei tulisi kovinkaan uskottava tarina.
-
Nainen istui puisella tuolilla, kädet ja jalat sidottuina. Jiminiä arvelutti Yoongin pahaenteiset suunnitelmat, toisaalta hän sääli naista, mutta tiesi tämän olevan kauan etsintäkuulutettuna ollut rikollinen, joka olisi joka tapauksessa saanut kuolemantuomion jäädessään kiinni poliiseille.
"Eikö me oltais voitu käräyttää sitä?" Jimin kuiskasi vieressään seisovalle blondille. Ilmiantaminen olisi ollut helpompi tapa, eikä siitä varsinkaan saisi itse elinkautista, toisin kuin murhasta.
"Ei helvetissä! Älä ikinä enää ehdota mulle tota. Ikinä!" Yoongi murahti painottaen sanojaan. Hänen äänessään oli kuultavissa sekä hermostuneisuus että ärtyneisyys.
Jimin pelästyi vanhemman äänensävyä, ja päätti pitää pienen leipäläpensä kiinni. Hän ei halunnut saada jälleen Yoongin huutoja siitä, että oli taas joko pilannut hänen suunnitelmansa tai katkaissut hänen ajatuksenjuoksunsa kriittisellä hetkellä.
Yoongin puhelin kilahti uudesta viestistä. Blondi hymähti tyytymättömästi lukiessaan tekstiä näytöltä. Ilmeestä päätellen viesti oli tullut joltain sellaiselta henkilöltä, joka todella ärsytti Yoongia.
"Pomo sai jotenkin tietää siitä, että sä olet mukana täällä", Yoongi murahti ja näytti pientä tekstinpätkää Jiminille.
Jos sä et heitä sitä pirun kakaraa helvettiin näillä sekunneilla, sä et pääse enää mukaan näihin keisseihin!!! Miten sä voit olla niin vastuuton, että sä otat jonkun helvetin rääpäleen näihin juttuihin mukaan?! Kai sä tajuat et me ei saada jäädä kiinni näistä asioista?! Miten sä voit ees luottaa siihen tarpeeks?!
Viestin sanoma ei jäänyt epäselväksi. Pomo halusi Yoongin välttämättä eroon Jiministä, tavalla tai toisella. Jimin pystyi aistimaan jopa ehkä pientä mustasukkaisuutta viestistä, tai sitten pomo ihan muuten vain halusi ulkopuoliset pois asioistaan.
Heidän edessään oleva rikollinen notkautti päätään, hyvä ettei hänen niskansa katkennut. Tai no, mitä väliä sillä olisi ollut, Yoongin ei olisi tarvinnut kuin hävittää ruumis, nainen olisi itse tehnyt likaiset työt.
"Missä mä olen..?" nainen kysyi sammaltaen. Hänen äänensä oli käheä, ihan kuin hän olisi ollut pitkään pahassa flunssassa ja alkaisi vasta parantua.
![](https://img.wattpad.com/cover/195102646-288-k98050.jpg)
YOU ARE READING
Killer
FanfictionYoongi on tunnettu piireissään tunteettomuudestaan ja kylmäsydämisyydestään. Useiden sugarbabien seasta esiin astellut Jimin on kuitenkin saanut painettua jälkensä Yoongin kivenkovaan sydämeen. Yoongin alettua seurustelemaan mustahiuksisen hurmurin...