Killer

20.

Talven ensimmäiset hiutaleet leijailivat hitaasti maata kohti. Kuukausi oli taas kerran vierähtänyt liian nopeasti. Illat alkoivat pimetä jo ajoissa, aamut olivat myöhään tummia. Valoisaa aikaa päivässä ei juurikaan ollut, enää. Tosin ny kun lunta alkoi hiljalleen tupruttaa, tulisi ympäristöstäkin valoisampi. Taukoamatonta lumisadetta oli jatkunut jo parin päivän ajan, eikä sille näkynyt säätiedotusten mukaan loppua ennen seuraavaa viikkoa. 

Jimin keitti vettä kattilassa, vedenkeitin oli kuukausi sitten katkaissut omatoimisesti sopimuksen,  eikä Jimin ollut saanut syntymäpäivälahjaksi uutta keitintä, vaikka sitä oli hartaasti toivonutkin. Sen sijasta Yoongi oli vienyt hänet ylikalliseen ravintolaan syömään, jossa ruoka ei ollut edes kovin kummoista, jonka jälkeen vanhempi oli vienyt hänet elokuviin katsomaan uusimman Jumanjin, joka ei sekään ollut kiinnostanut Jiminiä oikeastaan ollenkaan. Toki hänellä ei ollut valittamista lahjasta, Yoongi oli sentään muistanut hänen syntymäpäivänsä.

Mustahiuksinen etsi kahvinkeittimen yläpuolella olevasta kaapista viikko sitten ostamiaan teepusseja. Jimin oli löytänyt ne kaupan uutuuksien joukosta, ja oli mielenkiinnosta ostanut niitä talven viileneviin iltoihin. 

Yoongi oli ottanut heidän riitansa jälkeen vapaata kuukaudeksi Jiminiä varten, tällä kertaa oikeasti. Kuukausi oli jo kulunut, mutta töitä ei ollut sovitusti enää loppuvuonna. Keikat olivat vähentyneet pomon töppäyksen takia, mikä sai Yoongin ärsyyntymään vain sen takia, ettei rahaa tullut vaikka sitä tarvittiinkin. Kyllä hänen varansa toki vielä loppuvuodeksi riittäisivät, mutta vain jos Jimin ei keksisi haluta jotakin ylikallista aina viikon välein.

Vesi porisi hellalla jo sopivasti, ja Jimin kaatoi siitä kahteen kuppiin. Toiseen hän tipautti valitsemansa teepussin, toiseen hän sekoitti pikakahvijauhetta muutaman lusikallisen. Hän asetteli kupit pienelle puiselle tarjottimelle, nappasi pöydältä kaksi piparia niiden väliin ja lähti kuljettamaan tarjotinta yläkertaan. 

Yoongi istui puolimakaavassa asennossa sängyllä nojaten tyynyin pehmustettuun selkänojaan ja selasi tablettiaan. Hänen paljas rintakehänsä oli tullut esiin samettisen pyjamapaidan alta, jonka hän oli napittanut auki kohoavan lämmön takia. 

"Mä tein sulle kahvia, paranet sit nopeemmin", Jimin sanoi ojentaen kahvikupin ja toisen piparin vanhemmalle.

"Mitä se kahvi tähän auttaa? Eikö tee oo se joku ihmejuoma flunssaan?" blondi kysyi karhealla äänellään. Tänään hän pystyi jo puhumaan, eilen ei senkään vertaa. Jimin oli määrännyt hänet sänkypotilaaksi mitattuaan miehen kuumeeksi melkein 40 celsiusastetta.

"Sä et juo teetä, muuten mä oisin tuonutkin sulle sitä."

Jimin istahti omalle puolelleen sänkyä ja hörppäsi teetään. Paha maku levisi ympäri suuta, erikoislaatuinen ja kallis tee ei ollutkaan parhaimmasta päästä, päin vastoin; tee oli aivan hirveää. Jimin oli purskauttaa nesteet suustaan pihalle saman tien, mutta sai kuitenkin vaivoin nieltyä. Kukkasetkin kuolisivat, jos sitä teetä kaataisi niiden juurelle veden sijaan. Tee sai löytää seuraavan kotinsa viemäristä, kaapissa olevat pussit lentäisivät suorinta tietä roskikseen, kun Jimin seuraavan kerran astelisi keittön lasisista pariovista sisään. 

"Sä tunnet mut liian hyvin", Yoongi sanoi hymyillen viekkaasti. Hän laski tablettinsa ja kahvimukinsa sängyn vieressä seisovalle yöpöydälle, odotti Jiminin laskevan oman mukinsa omalle puolelleen, kunnes vetäisi nuoremman hajareisin syliinsä istumaan. 

Jimin oli omasta mielestään yhtä punainen kuin tuore tomaatti, kun Yoongi katsoi häntä haluavasti ylhäältä alas. Ei mennyt aikaakaan kun mustahiuksinen jo tunsi Yoongin kosteat ja omistuksenhaluiset huulet kaulansa herkällä iholla. 

Jimin tunsi Yoongin kovettuman sisäreisillään ja värähti vaistomaisesti. "Me ei.. voida t-tehä sitä ny-nyt", hän änkytti ja yritti pitää huokauksia sisällään.