Seisoskelen Tristinin vierellä käytävän seinän vieressä. Odotamme Fynnia ja Markia rytmisalin ovien edessä ja haravoimme katseillamme ohi kulkevaa jonon kaltaista muodostelmaa. Huomaan heidän tulevan käsikynkkää tanssipariensa kanssa viimeisten joukossa. Viiton heitä tulemaan luoksemme.
-Hei Pearl ja muukalainen! Mark tervehtii iloisesti meitä. -Miten teillä meni?
-Ihan hyvin kai, minulla oli vaikeuksia pysyä rytmissä, mutta Tristin auttoi minua paljon, kerron hymyillen. -Ja meinasin kaatua tuossa rampilla.
-Minä myös! Vain ja ainoastaan Reyesin raivokas katse piti minut pystyssä, Fynn tuhahtaa. Hänen käsipuolessaan oleva nuori neito vaikuttaa tuohtuneelta ja koittaa nykiä kättään pois Fynnin otteesta.
-Aah, melkein unohdin! Tässä on Fynnin serkku Mazel, Mark esittelee tanssiparinsa. -Ja tuo on minun siskoni Marie.
Mark osoittaa Fynnin paria. Nyökkään heille molemmille hymyillen. Mazel mulkaisee minua hieman ylimielisesti, aivan kuin Fynn, mutta Marie hymyilee minulle takaisin. Huomaan kuitenkin, että hän on kiinnostuneempi Tristinistä kuin minusta, joten en viitsi kehitellä yksipuolista keskustelua.
-No mutta eiköhän mennä syömään, Mark sanoo hymyillen. Lähdemme yhdessä kohti ruokasalia.
Salista kantautuu puheen sorina korviimme, kun käännymme sinne vievälle käytävälle. Ruokasalin ovella yksinkertaisesti pukeutunut vanhahko mies ohjaa heidät pöytään istumaan. Fynn, Mark ja heidän parinsa pääsevät sisään mutkitta ja suunnistavat sukujensa luo. Minun ja Tristinin vuorolla hän kuitenkin ojentaa kätensä eteemme estämään kulkumme.
-Neiti Pearl, luutnantti Reyes kielsi teiltä pääsyn saliin. mies sanoo raakkuvalla äänellään.
-Mitä? Minä haluan tavata perheeni! Älähdän hiljaa ja vilkaisen Tristiniä.
-Teidät saatetaan tunnistaa, oli muutenkin riski päästää teidät tanssimaan, mies jatkaa raakkumista. -Emme halua kuninkaan sotilaiden tulevan hakemaan teidät ja häiritsemään tilaisuutta.
Katson miestä suoraan silmiin. Valitettavasti hän on oikeassa, en voi riskeerata minun ja Coldran vapautta sukuni kustannuksella. Niinpä nyökkään ja käännyn takaisin tulo suuntaani. Tristin seisoo hölmistyneenä salin ovella ja kuulen, kuinka se mies työntää hänet sisään ja käskee Reyesin pöytään.
Olin kerennyt jo unohtaa, että minä olen kuninkaan etsintäkuulutettujen listalla. On hieman yllättävää, etteivät vanhempani tienneet minun olevan paossa, mutta sinänsä olisi ollut todella huono veto kuninkaalta laittaa Pearlin suvun alueelle etsintäkuulutusjulisteita, varsinkin kun meidän sukumme on kavunnut melko ylös johtoportaaseen. Siitä olisi saattanut alkaa tapahtumaketju, jonka pahin seuraus olisi sisällissota.
Astelen hieman alakuloisena linnan viileitä käytäviä pitkin kohti huonettani. Mielessäni pyörähtelevät sulavat tanssikuviot Tristinin kanssa ja Coldran perään lentänyt nuolisade pako päivänämme. Jostain mieleni lukittujen ovien takaa karkaa muistoni perheestäni sekä lapsuudestani. Lopulta kaikki on sekaisin ja maistan suolan huulillani. Kyyneleet valuvat poskillani ohuina vanoina. Pyyhkäisen suolaiset pisarat kämmenselkääni ja tajuan meikkini valuvan kyyneleiden mukana. Hengitän syvään ja koitan pysäyttää yliajattelun kirteen aivoissani.
Seisahdun keskelle kalseaa käytävää ja hytisen kylmyyden jäädessä iholleni. Miksi täällä on näin kylmä? Saan ajatukseni kuriin ja mieleni hallintaan. Terävöitän aistejani ja keskityn ympäristööni. Tähän aikaan vuodesta edes ulkona ei pitäisi olla näin kylmä, joten syy ei voi olla auki jätetty ikkuna. Ilmassa tuntuu rätisevän jokin sähköinen, joka saa kylmän kostean ilman tuntumaan entistä kammottavammalta. Edestäpäin kuuluu kolahdus. Otan varovaisesti ja ääntäkään päästämättä korkokenkäni jaloistani. Ilman niitä kuljen äänettömämmin ja voin myös juosta nopeammin, jos tilanne niin vaatii.
