5 Luotia || Taekook

24. Virhe

Osa 24
-Virhe-

*Taehyung nk.*

Heräsin kovaan jyskyttävään pääkipuun. Tuntui kuin joku hakkaisi vasaralla mun takaraivoa.

"Ah" älähdin, kun koitin nousta ylös mutten kyennytkään. Ranteiden ympärillä puristivat jotkin nahkaremmit, jotka eivät antaneet lainkaan periksi. Mut oli sidottu kiinni johonkin sänkyyn sekä jaloista että käsistä.

Seuraavaksi katsoin tilaa jossa olin. Pieni huone. Tämän sängyn lisäksi huoneessa näytti olevan lipasto, ei muuta. Seinällä näkyi kello, joka näytti 6. En tiedä tosin onko nyt ilta vai aamu. Ikkunalla oli pimennysverho. Oven saranoiden välistä hohti himmeää valoa, muuten oli aika pimeää.
Sillä samalla hetkellä huoneen ovi repäistiin auki ja sisään asteli se sama tyttö. Hänen perässään tuli joku mies, jota en ennestään tiennyt.

"Mitä sä oot tehny Jungkookille?!" Huudahdin riuhtoen tiukkoja remmejä ranteiden ja nilkkojen ympärillä. Ranteisiin oli jo ehtinyt tulla kivuliaat hiertymät. Tästä ei ihan helposti pääsiskään irti.

"Että sä osaat olla tyhmä" tyttö naurahti.
"Olisinhan mä sut muuten jo tappanut, mutta sitten mulla ei olis mitään henkistä kidutuskeinoo Jungkookia varten. Sun avulla me saadaan se tulemaan tänne"

Nyt mun päässä löi ihan tyhjää. Miten niin tulemaan tänne? Senhän piti olla...
"Mitä sä meinaat?" Kysyin ääni värähtäen. "Siinä kuvassa Jungkook oli... ja entä se viesti"

"Oot sä kyllä idiootti. Se kuva oli viime kesältä kun mä melkein onnistuin jo tappamaan sen paskiaisen"

Wait what? Se kuva oli vanha? Niilläkö ei ookkaan Jungkookia? Se viesti oli vaan kusetusta. Keino saada mut tänne. Ja mä tyhmä kävelin suoraan ansaan.

"Et sä koskaa ollu se kenet mä halusin hengiltä. Tiesin että sun uhkaileminen satuttais Jungkookia ja sen mä haluun kärsivän mahdollisimman monella tapaa. Sen mä haluun tappaa. Ja siis sut siinä samalla sorry nyt vaan"

"Vitun psyko mee hoitoo" huudahdin sen kummempia ajattelematta. Todellisuus iski päin naamaan. Mä ja Jungkook oltiin nyt molemmat vitun kusessa. Nyt kun mä oon täällä, niillä on keino saada Jungkook tänne. Ne voi tehdä mulle ihan mitä vaan. Siitähän se puhu, henkinen kidutuskeino.
Tytön silmissä leimahti viha.
"Sinuna pitäsin vähä pienempää ääntä. Saattaa olla että seuraavan kerran heräät ilman pallejas" tuo tuhahti.
"Niin... siitä puheen ollen. Meillä olis pari videoo kuvattavana" pahaa ennustava virne levisi tuon kasvoille. Sydän pelosta hakaten katselin kun tyttö kaivoi kännykän taskustaan. Se joku mies seisoi edelleen ovella ja porasi polttavan katseensa minuun. Ne voi tehdä ihan mitä vaan ja se mua pelottikin.

"Sä oot se Lisa eikö niin? Sun on pakko olla se" sanoin ääni väristen.

"Hyvin päätelty"
Kyyneleet alkoivat valua poskia pitkin. Miten mä koskaan saatoin päätyä tähän tilanteeseen.

***

*Jungkook nk.*

Istuskelin Jaehyunin sohvalla pyöritellen mustekynää kädessäni. Lisaa ei ollut vieläkään näkynyt. Luulin että se olis saman tien tullut perään, mutta ehkä mä olin vaan ylireagoinut. Seuraavalla kerralla, kun se koittaa lähestyä mua, tapan sen. Oli hyvä päätös lähettää Tae pois. Lisalla ei kävis mielessä etsiä sitä Daegusta. Taehyung oli nyt sentään turvassa ja se oli tärkeintä.

Se oli kyllä luvannut soittaa kun se on perillä sen tädin luona, mutta varmaan se oli niin väsynyt ettei vaan muistanut. Soittaisin sille nyt aamulla ja kyselisin kuulumisia. Jaehyun ja Johnny pelasivat vieressä pleikkarilla ja huusivat vähän väliä muille pelaajille. Silloin puhelimeni soi. Lisa soitti videopuhelun... mitä helvettiä.

Vastasin nopeasti ja ensimmäinen asia, jonka näin, on Taehyung makaamassa sidottuna jollain sängyllä ilman paitaa. Rintakehä täynnä punaisia jälkiä ja kasvot kyynelten peitossa. Sydän jätti lyönnin välistä, kun aivot pikkuhiljaa alkoivat käsittämään mitä mä juuri nään.

"Jätkät, turpa kii meillä on iso ongelma!" Karjaisin vieressä istuville pojille, jotka edelleen huusivat jotain peliin liittyvää. Molemmat hiljenivät äkisti.

Joku isompi kokoinen mies seisoi sängyn vieressä piiska kädessä.
"Eih!" Huudahdin kun piiska lyötiin Taehyungin kylkeä vasten. Taen herkkään kalpeaan ihoon jäi kirkkaan punaiset jäljet ja pian tuli toinen isku. Kuulin vain kuinka tuo huusi ja itki ja aneli miestä lopettamaan tuskissaan. Näky oli lamaannuttava. Miten niillä voi olla Tae..? Miten? Mä luulin tehneeni hyvän ratkaisun kun lähetin Taen Daeguun, mutta taisinkin tulla tehneeksi elämäni virheen.

"Ei! Lopettakaa!" Huusin hädissäni puhelimeen, kun uusi piiskan isku paiskautui Taen rintakehään. Taehyung huusi kivusta pystymättä taistelemaan vastaan. Tuo hengitti raskaasti koko keho kauttaaltaan täristen. Sitten kuvaruutuun ilmestyi omahyväisesti hymyilevä Lisa.

"Mä voitin Jungkook, mä voitin sut" tunsin vihan kasvavan sisälläni kun näin tuon naaman.
"Päästä Tae!"
"Miks mä niin tekisin?" Lisa naurahti.
"Älä huoli tää on vasta alkua. Mä lupaan pitää sut ajantasalla kaikesta mitä me sun pikku Taetaelle tehään" Lisa virnisti. " ...ellet sä sitten ilmesty tänne ite katsomaan"
"Jungkook! Älä tuu tänne!" Kuulin Taen huutavan hätääntyneenä taustalla ja sai siitä uuden iskun kylkeen. Sitä reurasi taas sydäntä särkevä kivun huuto.
"Sä tiiät kyllä missä me ollaan. Mä ootan sua täällä beib" Lisa heitti vielä lentosuukon ja lopetti puhelun.

Eikö mulla ihan tosi oo aivoja vai enkö mä vaan osaa käyttää niitä. Miten vitussa mä saatoin jättää Taen jo toistamiseen yksin.
Jäin täysin lamaantuneena tuijottamaan nyt jo pimentynyttä puhelimen näyttöä. Hengitys ei kulkenut. Näin edelleen silmissäni sen karmivan kohtauksen. Vieressä istuneet Jaehyun ja Johnny olivat kuulleet kaiken ja tulivat molemmat järkyttyneinä viereeni.
"Johnny hae vettä!" Kuulin Jaehyunin huutavan vierestä, mutten kyennyt enää näkemään selkeästi. Mun koko maailma oli murskattu. Mun oli saatava Tae sieltä heti pois. Keinolla millä hyvänsä.

*****************************************

Mulla sattu nii helvetin paljo sydämmee kirjottaa tää luku.
Anteeks Tae rakas💔

Oon myös nyt jo hetken hionu mielessä uutta kirjaa jonka tuun alottamaan tän jälkeen. En oo viel varma tuleeko olemaan taekook vai yoonmin, siitä saa esittää toiveita. Haluun suunnitella ja kirjottaa sen alusta asti paremmin ku tän niin käytän tällä kertaa enemmän aikaa ihan vaan sen suunnitteluun.