AVA WHILEY | kelmit fanfic

7

"Oikeasti, sinä olit tosi ilkeä Jamesille", Ava huokaisi Lilylle. Viimeinen tunti läheni loppuaan, eikä James ollut tullut koko päivänä tunneille.

"Se idiootti sai mitä ansaitsi", Lily mutisi.

"Tiedetään, hän on ärsyttävä... mutta menitkö tällä kertaa vähän liian pitkälle?" Sophie kysyi varovaisesti.

"Enpä usko", Lily vastasi, mutta ei kuulostanut enää yhtä varmalta.

"Sanoit häntä oksettavaksi", Sophie muistutti.

"Hyvä on, ehkä se oli vähän liioittelua, mutta minä en todellakaan ole menossa pyytämään anteeksi. Minä vihaan James Potteria", Lily julisti saaden Avan tuhahtamaan.

"Minä ja muut Kelmit ajattelimme pitää tänä iltana juhlat, mutta hmm, ehkä jätän sitten teidät kutsumatta", Ava pahoitteli ovela välke vihertävänruskeissa silmissään.

"Lily, oikeasti, minä haluan niihin juhliin", Sophie alkoi vinkua.

"Sinä olet julma ihminen, Ava Whiley", Lily syytti. "Hyvä on sitten - minä voin pyytää Potterilta anteeksi. Ja Sophie, olisit kiitollinen siitä, että uhraudun, jotta voisit yhden illan ajan tuijotella Kelmejä."

Sophie ei kuullut Lilyn sanoja, sillä hän oli vaipunut ajatuksiinsa ja katseli eteensä haaveillen. Tummahiuksisen tytön ajatukset taisivat vilistää lujaa vauhtia illassa.

***

Kello oli puoli yksitoista, ja Sophie oli aivan paniikissa.

"Laitanko tämän vai tämän?" Sophie pohti vilkuillen hätäisesti vuorotellen molempia lattialle kokoamiaan asukokonaisuuksia.

"Aiomme pitää vain pienet juhlat - erotut joukosta kuin flamingo varpusparvessa, jos tälläydyt tuolla tavalla", Ava huomautti. Sophie mulkaisi tyttöä loukkaantuneena, ja kaivoi laukustaan sädehtivimmän paitansa ihan vain uhallaan. Lilyn asuvalinta ei ollut yhtä huomiotaherättävä, sillä tällä oli vain tavallinen paita ja farkut. Oikeastaan Lilyn juhliin lähtö oli pääteltävissä ainoastaan tavallista näyttävämmästä meikistä ja korusta tytön kaulassa. Ava itse ei ollut varma, jaksaisiko edes meikata, ja mitään juhlavampia vaatteita hän ei ainakaan ollut aikeissa vaihtaa.

"Tätä menoa myöhästymme", Lily totesi katsellen turhautuneena Sophien hysteeristä säntäilyä.

"Miten niin? Juhlat alkavat vasta yhdeltätoista", Ava ihmetteli.

"Niin, mutta Sophien meikeissä, asun valitsemisessa, kampauksen tekemisessä ja muussa sellaisessa menee ainakin tunti. Yllättyisin, jos ehtisimme juhliin edes viittätoista yli yhdeksitoista", Lily selitti.

"Loistavaa", Ava mutisi.

Lilyn arvio ei täysin pitänyt paikkaansa, sillä kaikkien yllätykseksi ja helpotukseksi he myöhästyivät vain viisi minuuttia. Ava oli päättänyt varmistaa, että heidän tulonsa huomattaisiin, ja tyttöjen tullessa juhlatilana toimivaan rohkelikon oleskeluhuoneeseen Ava loihti pienen ilotulitusraketin, joka pamahduksesta syntyi heti hälinää.

"Kenen luvalla sinä tuon teit?" Lily tiedusteli, mutta ei onneksi vaikuttanut pahastuneen tempusta.

"Ihan itseni luvalla", Ava naurahti.

"Mikä teillä kesti?" Remus huusi kauempaa, huoneen toiselta laidalta.

"Ihan vain tiedoksesi, minä en ole ikinä ajoissa", Ava vastasi virnistäen kävellessään Kelmien luo. James ei onneksi ollut jättänyt juhlia välistä, mutta silti poika oli kuin varjo tavallisesti niin energisestä Jamesista.

"Luulin, että emme pidä isoja juhlia", Ava lisäsi vilkuillen ympärilleen. Huone oli täynnä ihmisiä, ja jotkut eivät todellakaan olleet täysin selväpäisiä.