AVA WHILEY | kelmit fanfic

15

"Seuraavaksi ennustusta, eli Livvien tunti", Emily hihkaisi.

"Jos tämä Olivia Springflower on niin mahtava kuin väitätte, odotan todellakin tuntia", James ilmoitti. Oikeasti Kelmeistä Avan lisäksi vain Remus oli oikeasti ottanut ennustuksen silloin, kun valinnaisia aineita oltiin valittu. Peter oli mennyt omalle tunnilleen, mutta kuten arvata saattoi, Jamesilla ja Siriuksella ei ollut mitään ongelmaa lintsata yhdeltä tunnilta päästäkseen hauskemmalle.

"Usko pois, hän on mahtavampi mitä kuvittelet", Oliver lupasi.

Ava ei kuitenkaan kuunnellut keskustelua, ei ainakaan tarkasti. Hänen katseensa harhaili jatkuvasti Windyyn. Se oli väärin, ja Ava tiesi sen kyllä. Mutta tyttö olisi halunnut olla edes Windy Rosewallin ystävä, niin kuin ennen - eihän ollut mitenkään outoa, että tämä tilanne tuntui ahdistavalta? Katsellessaan noin kuuden tytön ryhmittymää kävelemässä käytävää pitkin tunnille, Ava tiesi, että Windy oli parempi kuin nuo muut. Grace, Julia, Marie... kaikki olivat samanlaisia, tyhjäpäisiä kikattelijoita, joihin verrattuna jopa Sophie erottui joukosta ja oli hauskaa seuraa. Mutta Windy oli erityinen. Ja tuo erityinen tyttö ei huomioinut Avaa ollenkaan, vältteli vain, eikä vuosien ystävyydestä ollut enää mitään jäljellä.

"Nukutko sinä, Ava?"

Ava heräsi äkkiä ajatuksistaan, kun Sirius tönäisi tyttöä ehkä hiukan lujempaa, kuin oli tarkoitus.

"Näytät söpöltä, kun jäät tuijottamaan tyhjyyteen tuolla tavalla", poika totesi - totta kai virnistäen.

"Voi kiitos, tiedän. Sinusta ei tosin voi sanoa samaa", Ava napautti takaisin, mutta ei vieläkään tuntunut olevan täysin hereillä.

"Tulkaa jo sieltä, kyyhkyläiset", Sophie hihitti.

"Tutun kuuloinen lause", James mietti huvittuneena. "Ai niin, kiistämättä parhaan näköinen henkilö tässä huoneessa sanoi sen jo ensimmäisinä päivinä."

Ennen tämä olisi ehdottomasti lisännyt "parhaan näköinen - siis heti Lilyn jälkeen", mutta kun tilanne oli mitä oli, flirttaileva lisäys jäi pois. Kaikki varmasti huomasivat Jamesin vaivaantuneisuuden, kuin tämä olisi ymmärtänyt, mitä muut ajattelivat. Lily vilkuili nopeasti puolelta toiselle todennäköisesti yrittäen käsittää, mistä oli kyse, ja lopulta jännittynyt olemus laukesi, kun tyttö viimein ymmärsi. Silti kireys ei helpottanut. Kaikki vilkuilivat toisiaan analysoiden jokaista liikettä. Kiusallinen hiljaisuus vain jatkui. Se jatkui. Ja jatkui. Kunnes joku tajusi katsoa sivulleen.
Remus ja Emma suutelivat keskellä tätä tilannetta.
Ava ei voinut pidättää nauruntyrskähdystä. Kaikki muut kyräilivät toisiaan kuin viimeistä päivää - miksi, siis miksi, pari ei ollut valinnut yhtään romanttisempaa hetkeä?

Hiljaisuus oli ohi. Hetkessä nollasta sataan räjähtänyt nauru kaikui käytävän viileässä ilmassa. Aivan kaikki, jopa jotkut ulkopuoliset, nauroivat.

Oliverin ja Emilyn tilannetaju oli kohdillaan, sillä he tajusivat ottaa huomiosta kaiken irti. Durmtrangin käytävällä oli siis jo kaksi paria "kiinni toisissaan" kuten Lily asian ilmaisi.

"Seurataanko esimerkkiä?" Sirius ehdotti vihjailevasti, ja otti askeleen Avaa kohti.
Ja Ava nyökkäsi.

Se oli ihanaa.
Se suudelma pyyhki Windyn Avan mielestä, ja hyvä niin. Windy Rosewallista oli seurannut enemmän kyyneliä kuin onnellisuutta.

Ava irrottautui Siriuksesta hyvin typerästi hymyillen, ja vilkaisi sitten ympärilleen - Lily, Sophie, James ja muut sinkut olivat jo lähteneet tunnille.

"Jos seuraava tunti olisi mikä tahansa muu, se jäisi ehdottomasti väliin", Sirius totesi naurahtaen, aivan kuin lukien Avan ajatukset.

"Olet kyllä uskomattoman... Kelmi", Ava vastasi huvittuneesti, ihan kuin ei olisi ollut itsekin lähes (mutta ei aivan) yhtä paha.

Sitten Ava ja Sirius lähtivät luokkaan käsi kädessä, sillä kummallakin oli jokin selittämätön tarve näyttää, ettei ollut yksin. Ja totta kai kyse oli aivan puhtaasti siitäkin, että he todella pitivät toisistaan, paljon enemmänkin kuin vain pitivät.

Olivia Springflowerin luokkahuone ei ollut muuttunut yöstä mihinkään - huolestuttavampaa olisi ollut, jos luokka olisi ollut täysin erinäköinen. Vaikka huone oli Avalle, Emilylle, Tessalle, Oliverille ja Leolle tuttu, esimerkiksi Lily ja Sophie katselivat uteliaina pienimpiäkin yksityiskohtia seinissä, ja muita yhtä epäolennaisia asioita. Erikoinenhan tämä huone oli niin harvinaisen tummien puuseiniensä, Olivian viherkasvien sekä värillisten ikkunoiden ansiosta. Ehkä erikoisin asia huoneessa kuitenkin oli itse opettaja, melko nuori, pörrötukkainen nainen, joka jutteli eturivissä istuvan Gracen kanssa ja nauroi tytön vitseille.

"Okei, tämä on outoa", Lily supatti. Tämä oli varmaankin tottunut tiukkoihin opettajiin, joiden tunneilla piti todella panostaa, jotta saisi siedettävän arvosanan.

"Aloitetaanko?" ennustuksen opettaja keskeytti alkaneen keskustelun.
"Kaikki eivät välttämättä tunne minua - toisin kuin kaikki varmasti tuntevat legendaarisen professori Springflowerin maineen", Olivia alkoi puhua, ja virnisti.
"Ihan aluksi hoidetaan pakolliset asiat pois, eli käydään nopeasti läpi usvakristallin käyttö, ja sitten kokeillaan kristalleja käytännössä. Minulla saattaisi olla hauskempaakin tekemistä varattuna tunnin loppuun, mutta ette varmaankaan halua kaikkia tunnin asioita läksyksi-" tässä kohtaa Kelmit, Lily ja Sophie vaihtoivat katseita keskenään, eikä ollut epäselvää, että kaikki muistivat professori Taylorin opetusmenetelmät "-joten nämä pitää tehdä nyt.
Jakautukaa pareihin."

James ja Sirius olivat jo automaattisesti kääntyneet toisiaan kohti, mutta Lilyn ääni pysäytti heidät molemmat.

"Hei... tuota, ajattelin olla tällä kertaa Jamesin pari", Lily ehdotti määrätietoisen kuuloisena, mutta jännittynyt katse paljasti totuuden. James näytti melko hämmentyneeltä - tämä oli varmaankin päättänyt unohtaa Lilyn, mutta nyt unohtaminen olisi taas vaikeampaa.

"Oli jo aikakin, että jotakin edistystä tapahtuu", Sirius totesi ilkikurisesti, jätti Jamesin Lilyn luo ja valitsi parikseen lähimpänä istuneen Peterin. Ava taas arveli, että Remuksen kanssa työskentelystä ei tulisi kovin laajaa tuhoa aiheuttavaa katastrofia - nämä muut nyt saivat vahinkoa aikaan vaikka suklaasammakoilla - joten Ava ja Remus päättivät tehdä tämän paritehtävän yhdessä.

"Kai se käy", James vastasi Lilylle, ja näytti sitten saavan itsevarmuutensa takaisin.
"Kukapa ei haluaisi olla oikean Kelmin pari?"

Lily näytti jo katuvan kysymystään.

Olivia alkoi jakaa usvakristalleja oppilaille, ja jäi aina välillä juttelemaan. Avan ja Remuksen luokse tullessaan opettaja totesi vitsaillen:

"Sinäpä teet nopeita liikkeitä, Ava. Taas uusi poika kierroksessa, vai?"

"Hei, tuollainen nyt on enemmän Siriuksen alaa, eikä minun", Ava nauroi.

"Poikien vaihteleminen?" Sirius tiedusteli. "Mielenkiintoista, mitä kaikkea muuta sellaista tiedät, josta en itsekään ole tietoinen?"

"Älkääs nyt, eivätkö vaikka Sarvihaara ja Anturajalka olisi hyvä pari?" Peter heitti.

Sirius ja James alkoivat kumpikin teeskennellä oksentavansa, ja virnistivät sitten.

"Ei millään pahalla, veli, mutta suhde sinun kanssasi olisi varmasti aivan kauhea", James totesi huvittuneena.

"Kiitos samoin, veli", Sirius vastasi.

"Jos kuitenkin muutat mielesi, Sarvihaara, niin yritäkin ja saatat jonakin päivänä löytää itsesi pesutuvan likapyykkikorista - mustan silmän kanssa", Ava uhkasi puolitosissaan.

"Kannattaa kuunnella", Sirius neuvoi pilke silmissään. "Avalla on kovat nyrkit."

947 sanaa
————————
Oon tosi pahoillani, että tässä on kestänyt näin pitkään🥺 tässä kuitenkin uus osa, toivottavasti tykkäätte!
Tässä olis vielä kysymys:
Kumpaa shippaat enemmän, Avriusta vai Windavaa?