Joleksi

10.

Treenit ovat ohi. Joel ja Aleksi ovat kotiutuneet hetki sitten. "Vittu mulla on kylmä ja huono-olo", Aleksi valittaa heikkona. Joel katsoo häntä huolestuneena. "Pitäiskö sun mitata sun lämpö?" Joel ehdottaa. Aleksi nyökkää ja etsii kuumemittarin. Hän mittaa lämpönsä. Pian mittari piippaa. Aleksi katsoo sitä. "Mitä helvettiä. 39.4 astetta", Aleksi sanoo. Joel koittaa Aleksin otsaa. "Hitto. Sun otsa on iha tuli kuuma", Joel toteaa. Joel näkee huonon-olon Aleksin kasvoilla ennen kuin toinen juoksee vessaan. Joel menee hänen perässään. Hän kyykistyy oksentavan Aleksin viereen. Hän silittää tuon selkää hellästi. Aleksi oksentaa jonkin aikaa ja istuu sitten vessan laatta seinää vasten. Hän nojaa päätään siihen. Joel nousee ja käy hakemassa keittiöstä vettä. Hän ojentaa lasin Aleksille. Aleksi ottaa lasin ja juo sen tyhjäksi. "Sun pitäis varmaa mennä lepäämää. Mä nukun tän yön sitte sohvalla. Mee jo sänkyy nii mä etin sulle ämpärin", Joel sanoo. Aleksi nyökkää ja nousee hitaasti seisomaan. Hän menee makuuhuoneeseen, vaihtaa vaatteet kollareihin ja huppariin ja kömpii peiton alle. Joel saapuu pian huoneeseen ämpärin ja Aleksin kännykän kanssa. "Selvispä muute syy sun sairastumiselle. Sara soitti sulle ja mä vastasin. Sori muute siitä. Mutta nii, se sano et Anna on kuumeessa ja oksennustaudissa", Joel kertoo. Aleksi nyökkää. Joel istuu sängyn laidalle ja silittää Aleksin hiuksia. "Huua sitte, jos tulee joki hätä. Mä oon olkkaris. Mutta koita nyt nukkuu", Joel sanoo. "Kiitti ku huolehit musta", Aleksi kiittää ja nyökkää. "Aina", Joel sanoo. Hän nousee ja lähtee huoneesta. Aleksi sulkee silmänsä ja koittaa nukkua.

"Emmä rakasta sua." "Miten sä oikeesti koskaa oletit, että mä tykkään susta, saati rakastaisin." "Mutta Joel mä rakastan sua." Joel kääntää selkänsä Aleksille ja Aleksi koittaa huutaa hänen peräänsä, kun hän kävelee poispäin. "Joel! Joel! Ei! Älä mee! JOEL!" Aleksi huutaa. Hän hätkähtää hereille, kun joku ravistaa häntä. "Aleksi. Aleksi ootko sä kunnossa? Mä kuulin, kun sä huusit mun nimee iha hädissäs", Joel kysyy huolestuneena. "Joel. Älä koskaa jätä mua. Mä rakastan sua", Aleksi sanoo hädissään. Hän purskahtaa itkuun. "Shyy... Mä lupaan, mä en jätä sua ikinä. Näitkö sä painajaista?" Joel kysyy samalla, kun pitelee Aleksia sylissään. "Sä-sä sanoit et-että sä et-et rakasta mua", Aleksi sanoo ja nyökkää. "Rakas. Se oli vaan painajaista. Mä rakastan sua koko mun sydämen pohjasta", Joel rauhoittelee hysteeristä Aleksia. "Voitko sä laulaa?" Aleksi pyytää hiljaa. Joel nyökkää ja alkaa laulaa hiljaa: "From the very start you had my heart. You like them bad, and I like them crazy. I love you hard like sharks love blood. Like sharks love blood. Like sharks love blood. You jump, I jump
We're gonna be alright 'cuz. We've got mad love burning deep inside of us. You jump, I jump. We're gonna be alright 'cuz. We've got mad love burning deep inside of us." Aleksi rauhoittuu pikkuhiljaa, kun kuulee Joelin laulavan. Kun Joel on saanut laulettua Aleksi on jo rauhallinen. Joel on jo lähtemässä ja jättämässä Aleksin jatkamaan unia, kun Aleksi ottaa häntä kädestä ja katsoo alas. "Voitko sä nukkua täällä mun kanssa? Mä en halua enää nähä sitä painajaista", Aleksi pyytää hiljaa. Joel nyökkää ja kaivautuu Aleksin viereen peiton alle. Hän luultavasti sairastuisi myös, mutta mitä sitä ei tekisi oman rakkaansa puolesta. Sitä paitsi, hän ei ollut saanut millään unta ilman Aleksia, vaikka oli yrittänytkin. Hän painautuu vasten Aleksia ja silittää Aleksin kättä hellästi. "Hyvää yötä", Joel kuiskaa vielä ennen, kuin hän sulkee silmänsä. Hän kuule, kun Aleksi sanoo: "Kauniita unia." Ja nukahtaa sitten.

~~~
10. luku. Kertokaa mielipiteitänne tästä fanficistä