Joleksi

17.

Aleksi ja Joel heräävät yhtä aikaa siihen, että ovikello soi. He katsovat toisiaan hetken unisina, mutta nousevat sitten. Aleksi avaa oven, koska kerkeää ensin eteiseen. Oven takaa paljastuu Sara, joka pitää Annaa kädestä. "Hei Aleksi. Mä oon tosi pahoillani, mutta voisitko sä millään kattoa Annaa huomiseen iltaan asti? Kun mun miehen isä kuoli ja sillä on huomenna hautajaiset ja meillä oli jo Annalle paikka mihin mennä, mutta se lastenvahti sairastu ja mä en tiiä enään mitään muuta paikkaa minne mä voisin Annan jättää", Sara kysyy. "Voin kai mä, mutta mistä tiesit, että mä oon täällä. "Mä kävin sun luona ja sä et ollu kotona, joten mä menin kattomaan ootko sä studiolla. Et ollu, mutta siellä oli se Tommi, joten mä kysyin, mistä sut voi löytää ja se anto tän osotteen", Sara kertoo. Hän astuu sisälle asuntoon. Aleksi sulkee oven tämän perässä. "Okei. Tää on siis Joelin asunto", Aleksi kertoo. "Hei Joel", Sara tervehtii eteiseen saapunutta Joelia. "Vai Aleksin kaveri", Sara naurahtaa. "Mä oon Aleksin poikaystävä tätä nykyä", Joel kertoo. Sara nyökkää. "No mutta tässä kassissa on kaikki Annan tavarat, mitä se tarvii. Mun pitäis nyt mennä. Heippa Anna", Sara sanoo. Hän antaa suukon Annalle otsaan ja vilkutta heille ennen, kuin lähtee. Joel katsoo tämän perään vähän ihmeissään, koska ei ollut kuullut syytä Annan paikalla oloon. Ei Annan läsnäolo haitannut häntä mitenkään, mutta hän ihmetteli vähän, mikä homma. "Tota siis. Mitä tapahtu?" Joel kysyy Aleksilta. "Anna tuli yökylään. Hänet haetaan huomenna illalla. Ei kai sua haittaa?" Aleksi kertoo ja lisää loppuun kysymyksen. "Ei se haittaa. Missasin vaan tota sen syyn miks", Joel kertoo. "Annan lapsenvahti oli sairastunut ja Saran piti mennä joihinki hautajaisii sen miehen kanssa, joten se ei tienny mihin muualle se vois Annan pistää", Aleksi selittää. Joel nyökkää. Joel siirtää katseensa Annaan, joka seisoo avuttomana eteisessä ja katselee ympärilleen varovasti. Hän näyttää pelkäävän, koska on uudessa paikassa. Joel kyykistyy hänen eteen ja hymyilee. "Tää on mun koti. Ei tarvii pelätä. Mä oon se Joel, joka yritti varastaa sun Aleksin", Joel kertoo hymyillen. Annan kasvoille leviää hymy ja hän hyppää Joelin kaulaan. Joel nostaa tämän syliinsä ja kävelee olohuoneeseen. Aleksi tulee pian perässä kantaen Annan kassia. "Hylkäsitteks te just mut?" Aleksi kysyy muka vihaisesti. "Joo", Joel sanoo hymyillen. Anna kikattaa Joelin sylissä. Aleksi on sanomassa jotain, mutta hiljenee, kun naapurista alkaa kuulua öh... ääniä. Joel katsoo Aleksia ja peittää Annan korvat. "Meiän kannattaa varmaa häipyä joksi aikaa", Joel toteaa. "Joo. Mennää, vaikka puistoon. Ja koita peittää Annan korvat parhaas mukaa", Aleksi sanoo. Anna istuu Joelin sylissä ihmeissään ja koittaa ottaa Joelin käsiä pois korviltaan. Joel nousee ja kävelyttää Annan eteiseen edelleen pitäen käsiä tämän korvilla. Joel ottaa kätensä pois Annan korvilta. "Anna. Leikittäiskö sellasta leikkiä, että sun pitää pitää sun käsiä sun korvillas niin kauan kunnes me ollaan pihalla?" Joel ehdottaa. "Miks?" Anna kysyy. "Koska täällä on sellasta ääni säteilyä, joka tekee pikkutytöille pahaa", Joel sanoo. Anna pistää kätensä saman tien korvilleen. Joel hymyilee tälle. "Pelotteliks sä just sitä, että se peittää korvansa?" Aleksi kysyy. "Eeen... Mehä vaan leikitää", Joel sanoo ja välttelee Aleksin katsetta. Aleksi alkaa pukemaan Annalle ulkovaatteita. Pian he astuvat ulos asunnosta. "Mennää äkkiä", Aleksi sanoo. Joel nostaa Annan syliinsä ja kävelee raput alas. Kun he ovat päässeet pihalle, Anna laskee kätensä korviltaan. "No niin. Pistetään sitte viel tää pipo päähän", Aleksi sanoo ja pistää pipon Annan päähän. Joel laskee Annan maahan, mutta ottaa tätä kuitenkin kädestä. "Mihi me mennää?" Anna kysyy. "Mennää puistoon", Aleksi kertoo. Annan huulille leviää lapsen onnellinen hymy. He kävelevät puistoon. Puistossa Anna vetää Joelin keinuille. Joel nostaa Annan keinuun ja alkaa antaa tälle vauhteja. Aleksi katsoo heitä hymyillen. "Susta tulee vielä hyvä isä", Aleksi sanoo hymyillen Joelille. "Ehkä joskus...", Joel mutisee. "Mä haluun liukumäkeen", Anna sanoo, kun on kyllästynyt keinumiseen. Joel pysäyttää vauhdit ja nostaa Annan pois keinusta. Anna juoksee liukumäkeen ja Joel seuraa tätä. Hän katsoo vierestä, kun Anna kiipeää portaat ja laskee sitten liukumäen alas. "Mukavaa nähdä, että noin nuori mies on täällä lapsensa kanssa", joku mummo tulee sanomaan Joelille, kun Joel pitää Annaa sylissään. Hän oli ollut juuri nostamassa Annaa kiipeilytelineeseen, mutta se jäi kesken, kun mummo tuli siihen. "En mä ole tän tytön isä", Joel kertoo. "Ai. No on se silti mukavaa. Onhan sen 'bonus lapsikin' lapsi", mummo höpöttelee. "Eikun, Anna on mun poikaystävän kaverin lapsi", Joel kertoo. Mummo hölmistyy silminnähden, mutta hymyilee silti. "Missäs se poikaystäväsi lymyilee? Olisi kiva kertoa, kuinka mukavan miehen hän on löytänyt", mummo sanoo hymyillen. "Aleksi tulee just tossa", Joel sanoo naurahtaen. "Moi. Voiaan varmaan alkaa lähtee. Ollaan oltu täällä jo reilu tunti", Aleksi sanoo tullessaan Joelin viereen. Mummo hymyilee tälle ja avaa suunsa: "Olet löytänyt mukavan miehen." Sitten hän köpöttää tiehensä. Aleksi katsoo tämän perään, kuin puulla päähän lyötynä. "Mitä toi oli?" Aleksi kysyy ihmeissään, kun ei näe enään mummoa. "Se tuli tähä kertoo, kuinka mukavaa on, että näin nuori mies on lapsensa kanssa puistossa. Kerroin sit, että Anna on mun poikaystävän kaverin lapsi", Joel selittää. Aleksi nyökkää ja nappaa Annan omaan syliinsä vaihteeksi. "Ja joo. Me voitais varmaa lähtee", Joel toteaa. Aleksi nyökkää jälleen ja he lähtevät kohti Joelin asuntoa.

~~~
Sanoja 839
Saamme nauttia Annan läsnäolosta nyt sitten pari muutama lukua xd
Toivottavasti ei haittaa