Joleksi

29.

~Aleksi~
Istumme sohvapöydän ympärillä ja pelaamme totuutta ja tehtävää. Katson pyörivää pulloa. Se pysähtyy kohdalleni. Katson Joonasta. Hän kysyy kymyksen. "Totuus", vastaan epäröiden. He voisivat kysyä, miksi en ole ollut treeneissä. He eivät onneksi tee sitä. Sen sijaan Niko kysyy: "Miten teiän kahen juttu alko?" Katson pikaisesti Joelia. Käännän katseeni takaisin muihin ja vastaan totuuden mukaisesti: "Kännipano." He nauravat. Joel on kasvoiltaan punainen. Pyöräytän pulloa, joka pysähtyy tällä kertaa Olliin. Kysyn kysymyksen. Hän valitsee tehtävän. "Juo tää ykkösellä", Joonas sanoo. Huomenna tulisi olemaan pikkuinen darra. Hetken päästä pullo sohvapöydällä pyörii taas. Se pysähtyy Nikon kohdalle. "Totuus", Niko sanoo heti. "Riskialttein paikka, missä oot pannu?" Olli kysyy häneltä. "Sairaalassa yhtä hoitsuu", Niko kertoo virnistäen. Nauran, mutta lopetan, kun tajuan katsoa Joonasta. Hän näyttää surkealta. Peli jatkuu ja pian Joelilta kysytään tuttu kysymys. Hän valitsee tehtävän. "Tee Aleksille fritsu", Niko antaa tehtävän. Joel katsoo minua kysyvästi. Nyökkään pienesti. Hän kumartuu ja pian tunnen huulet kaulallani. Se tuntuu hyvältä, vaikka kyllä se myös hieman ahdistaa kiitos sen miehen. Joel vetäytyy ja pyöräyttää pulloa. Ennen kuin pullo pysöhtyy, Joonas nousee. "Mä käyn polttamassa", hän sanoo ja häipyy ovesta ulos. Katson hetken hänen peräänsä. Nousen ja menen myös pihalle. Avaan oven ja näen Joonaksen istumassa portailla. "Saanko tulla seuraks?" kysyn. Hän nyökkää, joten istun hänen viereen. Hän ojentaa tupakka askia minulle. Otan tupakan ja pistän sen huulieni väliin. Joonas antaa sytkärin ja sytytän tupakan. Annan sytkörin takaisin hänelle. On hiljaista. Kumpikaan ei puhu. Rikon sen kuitenkin kysymällä: "Alkoko sua ahistamaan Nikon edelliset?" "Mä pelkään, etten riitä sille. Mä oon niin kokematon verrattuna siihen itseensä", Joonas kertoo hiljaa. Ymmärrän häntä. Olen miettinyt sitä itsekin. "Niko oli sun eka", sanon toteavaan sävyyn. Näen sivusilmällä, kuinka hän nyökkää. "En mäkään oo ollu kenenkään muun kaa, kuin Joelin", kerron. "Se on eri asia. Sä oot nuorempi, kuin mä", Joonas sanoo. "Ehkä, mutta ei sillä oo mitään väliä. Sä riität Nikolle. Sen näkee siitä miten se kattoo sua", sanon. Joonas on hetken hiljaa. "Miten se sit kattoo mua?" hän kysyy. "Rakastavasti. Kuin sen elämä riippuis susta. Se rakastaa sua Joonas ihan helvetisti. Tuskin se vaihtais sua keneenkään sen entiseen", sanon. Katson Joonasta. Hön näyttää edelleen epävarmalta. Kaikki mitä sanoin on kuitenkin totta. "Sun kannattais puhuu Nikolle", sanon. Tumppaan tupakan ja palaan sisälle. Muut ovat näyttäneet uppoutuneen johonkin keskusteluun. Menen istumaan Joelin syliin. Hän painaa suukon hiuksiini ja kiertää kätensä ympärilleni.

~Joel~
Herään siihen, kun joku liikkuu vierelläni. Otan kännykkäni ja katson paljonko kello on. Kolme yöllä. Olemme nukkuneet vasta pari tuntia. Katson Aleksia, joka pyörii vieressäni levottomasti. Ei mene kauaakaan, kun hän hätkähtää hereille paniikissa ja nousee istumaan. Hän hengittää nopeasti ja on selvästi itkun partaalla. "Aleksi. Kaikki on hyvin", koitan rauhoitella häntä samalla, kun nousen hitaasti itsekin istumaan. Hän kääntyy katsomaan minua ja purskahtaa itkuun. Vedän hänet ihmeissäni syliini ja silitän hänen pehmeitä hiuksia. "Mikä on?" kysyn. "Mä-mä näin pahaa unta. Se alko samalla lailla, kuin yleensäkin, mutta sit-sitten sä ilmestyit si-siihe verisenä. Sä-sä kuolit", Aleksi kertoo haukkoen henkeään. "Hei se oli vaan unta. Kaikki on hyvin", kuiskaan. Hän itkee edelleen. "Somewhere beyond this starless sky. Through the darkest days of mine. Another sun will rise. That tiny spark kept me alive. Through the darkest days of mine. I keep holding on. Through the darkest days of mine. Hold on", laulan hiljaa. Aleksi alkaa rauhoittua pikku hiljaa. Menen takaisin makaamaan. Vedän hänet mukanani. Hän painaa päänsä rintakehälleni. Silitän hänen hiuksia ja laulan hiljaa. Pikkuhiljaa hän vaipuu uneen. Painan suukon hänen hiuksiin ja jatkan itsekin nukkumista.

~~~
Sanoja 580
Sori kirjktus virheet. Mua väsyttää enkä jaksa korjata😅