Onnelliset (Olli x Aleksi)

2. pikkupojat

Aleksi
Viereistetä huoneesta kuului kauhea rysäys. Juoksimme Ollin kanssa äkkiä katsomaan, että mikä oikein meni rikki. Joel vain kikattaa maassa pöydän päällä, hän on ilmeisesti tanssinut pöydän päällä ja rikkonut sen. Voi luoja..
—
"kato Aleksi moooiii, anteegss kun mä rikoitn tän pöydänm mutku mä voinn korjata tänn sitten uudestaan" joel selittää ihan päissään
"Nonii eiköhän Hokka mene sitten untenmaille" totean ja raahaan Joelin sohvalle. Käyn hänen viereensä istumaan ja alan silittämään hänen otsaansa, jotta hän nukahtaisi. Pian pientä kuorsausta alkaa kuulua vierestäni. Hän nukahti.
—
"Eiköhän meki mennä, noi loputki sammu tonne keittiöö" olli naurahtaa
"joo, mul on sulle sitten yllätys ku päästää himaa" vinkkaan hänelle
Tuo komeus vain virnuilee takaisin. Otan hänen kädestänsä kiinni ja alan vetämään tuota autolle päin. Olen ehkä liian haluinen, viime kerrasta on jo niin pitkä aika. En jaksa odottaa kotiin pääsyä.
—
Olli alkaa hivuttamaan kättänsä sisäreidelleni. Katson häntä virne kasvoillani. Hän pistää kätensä herkkään kohtaan jolloin suustani pääsee pieni voihkaisu.
"rakas tiiän et oot kiimanen, mut malta nyt oottaa kotii saakka ettei olla kohta tuo ojas" naurahdan
"höh no okei" olli marmattaa kuin naapurin pikkupojat.
—
Jonkin ajan kuluttua saavumme kerrostalon pihalle. Katson Ollia vienolla hymyllä johon hän vastaa virnuillen.
"Vika kämpässä saa olla suihinottaja!" kiljun ja alan juosta kohti rappusia, niin juoksee myös Olli ihan kannoillani. Joo myönnän, olemme aika kiimaisia pikkupoikia kummatkin. Aika söpöä silti.
—
Juuri ja juuri pääsin sisälle ennen Ollia. Porkokin on jo ilmeisesti lähtenyt kotiinsa, mutta jättänyt jälkensä, sillä tuo oksennusämpäri on puoliksi täynnä.
"haahaaa hävisit" lällättelen kuin jokin mukula, no mutta sitähän minä olenkin.
"no haista paska" olli nauraa ja vetää minut kiinni itseensä.
Yhdistän huulemme. Suudelma on erittäin pitkä, kunnes on pakko haukata happea välissä. Alan hivuttautumaan tuon komean miehen kanssa makuuhuoneeseen.
— smuttia!
Olli tulee päälleni ja alkaa avaamaan vyötäni. Silitän hänen hiuspehkoa hyväilevästi. Pian bokserini ovat mytyssä sängyn vieressä lattialla. Olli katsoo minua hymyillen jonka jälkeen nuolaisee miehuuteni päätä. Voihkaisen hiljaisesti nautinnosta.
Basisti ottaa kalustani kiinni ja alkaa vetelemään hitaita vetoja. Puristan lakanoita rystysien välissä. Luoja kun hän on hyvä.
Tuo mies nopeuttaa vetojaan hieman, jonka jälkeen äännähdän jälleen kovemmin.
"pelattaisko semmosta peliä ettet saa tulla ennen ku annan luvan" olli hymähtää
"hyvä on" huokaisen hymyillen.

Olli nopeuttaa vetoja nopeimmiksi, olen jo tulemaisillaan, mutta Olli ei ole antanut vielä lupaa. Tämä on vaikeaa.
"Olli m-mä.., tuun ihan p-piann.." huokailen
"et saa tulla vielä" olli virnuilee
Katson häntä kärsivästi, sillä en pysty pidättelemään itseäni kauaa. Olli nyökkää merkiksi, että saan tulla.
Tulen suoraan Ollin kädelle. Tuntuu niin hyvältä.
—smutti loppuu—
Makaan Ollin kainalossa ihan väsyneenä. Äskeinen oli mahtavaa, rakastan häntä. Olen aivan poikki, niin on ilmeisesti Ollikin, sillä hän hengittää raskaasti.
"rakastan sua" olli sanoo katsoen minua hänen maailman kauniimmilla virheillä silmillään.
"mäkin sua" vastaan ja pussaan tuota.
—
Rakastan tuota miestä aivan valtavasti. Tunnen kuinka Olli alkaa silittämään päätäni. Hän on ihana. Silmäni alkavat vaipua kiinni, annan itseni nukahtaa.
"hyvää yötä rakas" olli sanoo kunnes nukahdan.
—
Olli
Eilinen ilta, tai no oikeastaan yö oli ihana. Miten Aleksi osaa ollakaan noin hyvä. No, hän on Aleksi eli paras kaikessa. Tuo söpö pikkumies nukkuu vielä, joten annan hänen nukkua rauhassa. Nousen ja lähden tekemään hänelle aamupalaa yllätykseksi.
Löydän kaapista paahtoleipää ja hilloa, eli teen siis hänelle hillovoileivän. Aleksi rakastaa kun teen hänelle yllätyksiä, tiedän sen, tiedän minun mieheni paremmin kuin kukaan muu.
—

Ajatukseni keskeytyvät kun tunnen lämpimät kädet lantion ympärilläni. Aleksi heräsi.
"huomenta rakas" sanon uniselle miehelleni.
"no huomenta" tuo vastaa.
"mun piti tehä sulle yllätyksenä aamupala ja tuoda se sulle sänkyyn, mut sä heräsitkin jo" sanon hieman pettyneenä.
"kuule toi on tosi ihanaa, mut en mä tarvii yllätyksiä" aleksi sanoo punastuen.
"no tarviithan" intän tuolle
"sä se osaat sitten olla ihana" hän sanoo ja pussaa minua.
—
Kello on kolme iltapäivällä. Aika venähti nopeasti, sillä olemme vain oikeastaan löhöilleet sohvalla. Ei ole tarvinnut tehdä mitään. Huomenna olisi treenit. En millään jaksaisi mennä, kun haluaisin vain maata Aleksin kanssa. Kai se on pakko. Pian puhelimemme värähtää, ilmeisesti viesti jätkiltä.
—
Santerin apinalauma:
Joel: moroo, muistakaa ne treenit sitte huomen, okei?
minä: joo muistetaan Aleksin kans
Porko: ei pysty, aivan jäätävä krapula vieläki😩
minä: ai vieläkö oot krapulas siit ku hortoilit tua mein pihal?😂
Porko: joo haha Olli tosi hauskaa:D
Niko: voi pikku Porkoo, koita pärjäillä:)
Porko: Niko haista vittu🖕🏻
Niko: mäki sua❤️
—
On noita kahta rakastavaista sitten välillä hauska katsoa. Ovat niin umpirakastuneita toisiinsa. Niko jotain minulle vinkkasikin, että aikoisi kosia Joonasta, mutta vasta silloin kuin sopiva sormus ja paikka kosia löytyisi. Tottakai minä autan parasta kaveriani. Olenhan minä sentään Olli Matela.
—————————-
sanoja 741
🖤😉
mitä oisitte mieltä, jos kirjottaisin joku pari lukuu jossain kohtaa Nikon ja Porkon näkökulmasta, ettei toi kosiminen menis sitten sillee oudosti jos tajuutte:D