Onnelliset (Olli x Aleksi)

20. koiranpentu

Olli
Olen miettinyt koiran hankkimista minulle ja Aleksille, joku pieni rotu, en pidä kauheasti isoista koirista. Pelkään jopa vähän isoja koiria. Aleksi puolestaan rakastaa koiria.

"huomenta rakas" Aleksi sanoo selkäni takaa minun kääntyessä ympäri, että näen hänen kasvot.
"huomenta" hymähdän ja halaan tuota.
"näiks hyviäki unia niistä sukista" Aleksi naurahtaa ja ottaa kahvia.
Hämmästyn, mutta sitten tajuan ja punastun hieman.
—
Söimme äsken aamupalan ja nyt vain makoilemme sängyssä, minä silitän Aleksin päätä. En tiedä milloin olisi oikea hetki kysyä koiran hankkimista, vaikka heti. Hoituu sekin sitten alta pois.

"hei aleksi" aloitan ja katson tuota.
"mitä rakas?" hän kysyy ihmeissään.
"no oon miettiny koiran hankkimista, ni mitä sä oot mieltä?" kysyn.
Aleksin ilme kirkastuu paljon.
"joo todellakin me hankitaan koira" Hän innostuu ja ottaa läppärinsä.

Sieltä hän alkaa selailemaan kaikenlaisia kenneleitä Helsingistä.
"mitä mieltä oot tosta?" Aleksi kysyy näyttäen Saksanpaimenkoiraa.
"ei, mä pelkään isoja koiria" hymähdän Aleksin nyökätessä.
"entä tää" hän vuorostaan kysyy näyttäen minulle pientä mäyräkoiraa. Se on tyttö.
"toi on ihana!" innostun.
"mietin et sen nimeks tulis Rilla" Aleksi hymyilee.
"ihana nimi"
—
Aleksi pisti kyseisen koiranpennun kasvattajalle viestiä ja saimme mennä katsomaan sitä tänään viideltä, kello on nyt kaksi. Kolme tuntia pitäisi kuluttaa aikaa johonkin.

"Aleee, mihin me kulutetaan nää kolme tuntii?" kysyn häneltä.
"hmm, mitä jos mentäs Kamppii siks aikaa vähän shoppailee ja sit syömään ni voitas samalla reissulla mennä kattoon sitä koiranpentua" Aleksi hymyilee.
"joo" vastaan tuon hymyn tarttuessa minuunkin.
—
Olemme autossa matkalla Kamppiin. Voisin ostaa Aleksille jonkun hupparin, hän saa itse valita. Matka ei ole pitkä, joku viisi minuuttia. Aleksi tietysti ajaa.

Hän parkkeeraa autonsa parkkiruutuun. Astumme ulos autosta ja lähdemme käsi kädessä Kamppiin sisälle. Kiertelemme ympäriinsä kaikissa eri kaupoissa.
—
"mitä mieltä oot tästä?" kysyn Aleksilta näyttäen mustaa kuviollista hupparia, siinä on jotain tekstiä.
"vau toi on hieno" Aleksi hymyilee.
"jos ostetaan samanlaiset" hymähdän tuolle.
"mut mä maksan" sanon päättäväisesti.
Aleksi pyöräyttää silmiänsä ja hymyilee minulle.
—
Tulimme juuri Raxiin syömään, en syö paljoa, sillä ei ole oikein nälkä. Ja kohta menisimme katsomaan sitä koiranpentua, mahdollisesti jopa ostaisimme sen, joten otin varmuuden vuoksi rahaa mukaan.
—
Istahdan pelkääjänpaikalle autoon ja Aleksi kuskin. Kello on varttia vaille viisi, joten lähdemme ajamaan kenneliin päin. Tästä menee sinne noin kymmenisen minuuttia, eli ehdimme hyvin.

Kuuntelemme koko matkan rockia auton radiosta. Sieltä tulee yllätys meidän biisit, Balboa ja Dark Side. Kenneli on semi syrjäisellä alueella, mutta ei kuitenkaan kaukana keskustasta.
—
Saavumme kennelin pihaan. Tämän talon ja kaikki koirat omistaa joku vanha nainen. Hän asuu isossa omakotitalossa. Aika hieno.
Aleksi parkkeeraa autonsa johonkin päin pihaa, mihin vain mahtuu.

Astumme ulos autosta, pihassa meitä on vastassa nainen ja pieni mäyräkoiran pentu. Se on niin söpö!
Nainen päästää koiran sylistään. Tuo tyttökoira kipittää meidän luokseen. Menen kyykkyyn, että tuo pääsee haistelemaan minua.
—
Päätimme Aleksin kanssa ostaa tämän kyseisen mäyräkoiran pennun. Rakastuimme siihen heti.
"ja tässä olis nää paperit" kasvattaja sanoo ja ojentaa meille koiran paperit.
"kiitos" vastaan.
"oottekos miettinyt tälle pennulle vielä nimeä?" nainen kysyy.
"aateltiin et sen nimeks tulis Rilla" Aleksi hymyilee.
"kiva nimi" kasvattaja hymähtää.
—
Lähdimme juuri kennelistä. Pikkuinen Rilla lähti meidän mukaamme. Menin istumaan sen kanssa takapenkille. Nyt hän vain nukkuu sylissäni. Se on niiiin söpö.

Käymme vielä Mustissa ja Mirrissä ostamassa Rillalle kaiken tarvittavan, nappuloita, pedin, leluja ynnä muuta tärkeää. Aleksi kylläkin käy yksin kaupassa, sillä en voi liikkua mihinkään Rillan ollessa sylissäni.
—
Aleksi tuli kaupasta. Nyt matkaamme takaisin kotiin. Rilla pääsee tutustumaan uuteen kotiin ja ympäristöön. Rilla ei saa nyt hetkeen nähdä ketään koiria, sillä pennut eivät saa tavata muita koiria ennen, kuin on saanut ensimmäisen rokotteen.
(joo tälläin sanottiin ainakin meille, ku mulle tuli koira kolme vuotta sitten:D)

Rilla nukkuu edelleen sylissäni. Vähän samanlainen kuin minä, en herää helposti. Kannan Rillaa Aleksin vierellä sisälle. Aleksi kantaa kauppatavaroitaan ja Rillan petiä, jonka hän osti sille.
—
Avaan kämppämme oven ja lasken Rillan lattialle. Se alkaa ihmeissään häärätä pitkin kämppää ja käy nuuskimassa joka paikan. Hupsu pentu. Pistin sanomalehtiä ympäri kämppää, sillä Rilla voi tehdä sitten tarpeensa niihin.

Opetamme sen sisäsiistiksi. Se vie aikansa. En kestä, että hän on niin pikkuinen.
"Rillaa tuu tänne" vihellän sen luokseni. Se pitää totuttaa uuteen nimeensä.
Rilla kipittää nopeasti luokseni ja alkaa nuolemaan naamaani.
"joku saanu heti uuden kaverin" Aleksi tulee keittiöstä hymyillen.
"joo" hymähdän naurahtaen.
—
Makaan Aleksin kanssa sängyssämme. Rilla nukkuu jalkopäässä. Tuo on niin läheisyydenkipeä, samoin Aleksi. Olen suunnitellut jotain pientä, menisimme hotelliin yöksi ja Rillan veisimme Nikon luokse hoitoon. Saisi Rommi kaverin.
"mä rakastan sua" Aleksi sanoo ja alkaa sitten nukkumaan, mutta ennen sitä asettaa pusun minun otsalleni.
"mäkin sua" kuiskaan, hän ei varmaan kuule sitä, sillä nukahti.
————————————————————————
sanoja 746
🖤🥺