Onnelliset (Olli x Aleksi)

10. lähtö

timeskip sunnuntai
Olli
Tänään lähdemme Aleksin kanssa kotiin hänen vanhempiensa luota. Täällä on ollut todella mukavaa, mutta pakko myöntää, että kaipaan jo minun ja Aleksin kahdenkeskistä aikaa.

"tänään sitte olis lähtö kotii" Aleksi toteaa hymähtäen.
"nii" vastaan.
Alan pakkaamaan tavaroitani takaisin matkalaukkuun. Samoin myös Aleksi.
Kotiin päästyämme menisimme studiolle, sillä Joelilla oli jotain asiaa meille.
—
Saimme pakattua kaikki, olemme vieneet tavarat jo autoon. Nyt pitäisi vielä sanoa moikat Aleksin vanhemmille ja lähteä ajamaan takaisin Helsinkiin. Ikävöin jo omaa sänkyä. Aleksin sänky oli nimittäin täällä aika kova nukkua.
Menemme alakertaan.
"me lähetään nytte ajamaan kohti Helsinkiä" Aleksi ilmoittaa hänen äidille ja isällensä.
"selvä, tulkaahan tänne vielä" Minna sanoo ja levittää kätensä.
Halaamme hänen äitiänsä ja isäänsä.
"ajakaa varovasti, ja tulkaa ihmeessä toistekin käymään. Ja Olli, oli mukava tavata." Matti hymyilee.
Hänen hymynsä tarttuu minuunkin.
—
Avaan kuskin puolen oven ja istahdan. Pistän vielä turvavyön kiinni ennen kuin starttaan autoni.
Aleksi pistää meille taas musiikkia, mutta tällä kertaa meidän musiikkia. Ensimmäisenä soi "Enemies with Benefits" myönnän, se on kyllä yksi lemppareistani.
Ilmeisesti myös Aleksin, sillä hän alkaa jammailemaan biisin tahtiin. Ihan hupsu.
—
Matkamme kului yllättävän nopeasti, koska näemme jo meidän lähikaupan, jonka vieressä asumme.
Kurvaan autoni meidän kerrostalon pihaan ja ajan sen parkkiruutuun.
Sain auton pysäköityä ja nyt alkaa matkalaukkujemme roudaaminen sisälle.
Onneksi ei ole paljoa kannettavaa. Selkäni on ollut viimeaikoina vähän kipeä, eikä se kestä kauhean paljoa mitään raskasta kannettavaa.
—
Saimme kaikki tavarat kannettua sisälle, ennen studiolle lähtöä syömme vielä jotain välipalaa. Emme ole kuitenkaan syöneet kuin aamupalan ja kello on jo neljä.
"otaks tätä?" kysyn Aleksilta näyttäen hänelle mehupurkkia.
"juu" hän vastaa.
—
"lähetääs sit sinne studiolle ni päästää pois joskus" naurahdan.
Aleksi nyökkää vastaukseksi.
Menen eteiseen pistämään kenkiä hänen tullessa perässäni.
Saamme kaikki valmiiksi ja lähdemme ulos. Tällä kertaa menemme studiolle Aleksin autolla, sillä oman autoni bensa on vähän vähissä enkä halua soittaa mitään hinausautoa kesken matkan.
—
Avaan auton oven ja istun pelkääjän paikalle. Aleksi istuu viereeni ja käynnistää auton. Hän vielä hymyilee minulle ennen lähtemistämme. On tuo mies vain niin komea ja maailman ihanin.
Onneksi matka kestää noin vartin joten ei tarvitse istua pitkään. Lähdemme ajamaan studiolle päin.
Mitäköhän sillä Joelilla mahtaa oikein olla asiaa. Baariin? No ei sitä koskaan tiedä.
Ajatukseni kuitenkin keskeytyvän, kun huomaan Aleksin hiljentävän vauhtia. Jaaha, ilmeisesti joku vanha mamma nussuttaa edessämme autollansa.
—
Vihdoin pääsimme studion pihaan siitä mammasta huolimatta. Ihme hiihtäjiä täällä Helsingissä kanssa liikkuu. No pääasia on se, että perille kuitenkin päästiin.
Astun ulos autosta ja kipitän äkkiä avaamaan Aleksille oven, sillä kyllähän minä haluan häntä välillä hemmotellakin jos sitä nyt voi siksi sanoa.
"no voi kiitos" Aleksi kiusoittelee minun avatessa hänelle oven.
Hymyilen takaisin ja annan pusun hänen otsallensa.
—
Avaan studion oven ja annan Aleksin mennä ovesta ensimmäisenä sisään. Näen ihme kyllä kaikki jätkät selvinpäin, onkohan he tulossa kipeäksi kun eivät ole kännissä? No ei, kunhan vitsailin.
"moro teillekki" Aleksi sanoo jätkille jotka nostavat katseensa puhelimiensa takaa. Ihme puhelinriippuvaisia. Myönnän kyllä senkin, että olen itse samanlainen.
"no terve" Porko huikkaa ja jatkaa sitten puhelimensa selaamista.
"mitäs Joel sulla oli asiaa?" kysyn tuolta muidenkin kiinnittävän häneen huomionsa.
"nii no tota aattelin et lähettäs mökille tonne Ruovedelle tossa ens viikolla?" Joel sanoo hymyillen.
Mökkeily tekisi kyllä vaihtelua tähän meidän
musiikki-albumi-biisin teko arkeen.
"JOO!" Niko huutaa sohvalta.
Kaikki me muutkin nyökyttelemme myöntävästi.
—
"nonii me tästä lähetäänki sitte Nikon kans jo kotiin päi nii nähä sit ensviikol, viestitellää sit lähempänä lähtöpäivää" Porko ilmoittaa ja poistuu Nikon kanssa paikalta.
"joo me lähetää kans Aleksin kans kämpille ja mennää sit varmaa jo nukkuu ku kello on jo semi paljo" huikkaan vielä jätkille.
"joo moro" Joel vastaa.
Menemme Aleksin kanssa käsi kädessä ulos hänen autonsa luokse. Istun jälleen pelkääjän paikalle ja lähdemme kotiin päin.
—
Aleksi kaartaa autonsa minun autoni viereen. Avaan turvavyöni ja lähden kävelemään Aleksin kanssa kämppäämme rappusia pitkin. Olisimme voineet kylläkin mennä hissillä, mutta tulee liikuntaakin välillä kun kävelee portaita.
Hän kaivaa taskustansa kämppämme avaimia.
Pääsemme sisälle, otan kenkäni sekä takkini pois ja pistän sen naulakkoon. Samoin Aleksi.
Juoksen suoraan makuuhuoneeseen ja heittäynyn selälleni sänkyyn. Otan vaatteeni pois ja kaivaudun peiton alle.
"tuu säki ny sieltä jo, mua väsyttää" marmatan Aleksille.
"joojoo vauva" hän kiusoittelee minulle hymyillen.
Aleksi heittää omat vaatteensa minun vaatteinen viereen ja tulee ihan minuun kiinni peiton alle.
"hyvää yötä rakas" tuo sanoo ja antaa minulle vielä suukon.
"hyvää yötä".
————————————————————————
sanoja 707
sori tylsästä osasta ku kirjotin tän vaan nopeesti autossa:D ens osassa sit taas tapahtuu😏😉