~Aleksi~
Istun pöydän ääressä kuulokkeet korvilla ja läppäri edessäni. Säädän siis koneellaani uutta biisiämme, jota olemme tehneet jo pitkään. Mutta toisaalta niinhän niiden teossa aina tuppaa kestämään, koska haluamme että biisit ovat myös itsemme mielestä täydellisiä. Fanien mielestähän oikeastaan kaikki biisimme ovat melkolailla täydellisiä, joten heiltä nyt on toisaalta aivan turha kysyä mielipidettä. Toki onhan se aina mukava kuulla, että biisi kelpaa muillekkin, kuin meille. Ja kyllähän senkin myös biisien kuuntelukerroista huomaa, että biiseistämme tykätään ja paljon.
No mutta kuitenkin, nyt teen vielä viimeisiä muokkauksia tähän biisiin, koska enää pari asiaa pitää korjata. Haluaisin siis saada tämän biisin tänään vihdoin valmiiksi, koska oikeasti tämän biisin parissa on mennyt jo luvattoman kauan aikaa ja albumikin pitäisi vielä saada piakkoin jo valmiiksi. Noniin voisiko nämä muut ajatukset nyt väistyä tieltä, niin pystyn jatkamaan biisiin kanssa säätämistä. Kamppailen biisiin kanssa vielä muutaman tunnin, kunnes vihdoin saan sen omasta mielestäni valmiiksi ja tarpeeksi hyväksi.
"Jätkät, tulkaas tänne!", huudahdan innoissani. "No mitäs littleman?", Joonas kysyy ensimmäisenä, kun kaikki tulevat luokseni ja kerääntyvät siististi ympärilleni. Ja kyllä, myös Tommi on tullut nyt käymään sopivasti Helsingissä, koska joitain hänen soittojaan piti äänittää vielä uudestaan tätäkin biisiä varten. "Tää biisi ois nyt vihdoin ainakin mun puolesta valmis. Nyt vaan pitäs tietää kelpaako tää teillekkin.", totean. "No pistäs sit se biisi soimaan.", Joel toteaa heti. Laitan biisiin soimaan ja kaikki keskittyvät aivan hiljaa sen kuunteluun, myös Porko.
"Tästähän tuli ihan vitun kova bängeri, ainakin mun mielestä.", Niko toteaa biisin loputtua. "Todellakin. Aleksi sulla on pakko olla jotku taikakädet, ku kaikki biisit on sun ansiosta niin hyviä aina.", Tommi toteaa. "Nyt ei enää ärsytä yhtään, kuinka kauan tän biisin tekoon meni.", Olli sanoo. "Samaa mieltä kaikkien kanssa, tää on kova. Mutta hei tiedättekö mitä nyt voitas tehä? No tietenkin mennään baariin juhlimaan uuden biisin valmistumista!", Joonas kailottaa innoissaan. "Oishan se pitänyt arvata, et Joonas ehdottaa tota ekana. Mut ei mulla kyllä mitään sitä vastaan oo, ku ei olla pitkään aikaan käyty kaikki yhessä baarissa.", totean naurahtaen. "Mä ainakin oon messissä, entäs muut?", Olli toteaa. "Todellakin.", kuuluu monesta suusta yhtä aikaa.
"No lähetäänkö sit heti baariin, ku kello on jo näköjään 20.38. Täällä taas vähän venähti?" Joel ehdottaa. "Mennään vaan, vakkari?", Niko kysyy. "Joo.", kuuluu taas monesta suusta. Heitämme ulkovaatteet niskaamme ja lähdemme kävelemään kohti vakkari baariamme. Pian pääsemmekin jo perille ja Tommi ja Joel lähtevät hakemaan ensimmäiset juomat kaikille. Me muut suuntaamme etsimään vapaata pöytää ja löydämmekin sen yllättävän nopeasti. Pian Tommi ja Joelkin saapuvat luoksemme ja jakavat juomat omistajilleen. Alamme juomaan ja juttelemme kaikenlaista samalla.
---
Olemme olleet täällä baarissa nyt jonkunkin aikaa ja tunnelmakin on jo sen mukainen. Joonas ja Niko pussailevat toistensa kanssa, niinkuin aina kännissä ja no kyllä muutenkin. Joel tanssii jonkun naisen kanssa ja Olli kerjää vieressäni huomiota, niinkuin aina. Minä ja Tommi juttelemme keskenämme kaikenlaista. Mehän joimme vain hieman, joten vahdimme muiden menoa, sillä he ovat jo aivan kännissä. "Aleksi kello alkaa olla aika paljon, pitäsköhän meidän alkaa lähteä? Olli ainakin on jo ihan sammumispisteessä ja nukahtaa kohta siihen sun viereen.", Tommi toteaa. "Erittäin hyvä idea. Tilaatko sä taksit, ku mä en ainakaan ala rahaan yhtään näitä kännisiä kävellen koteihinsa?", totean. "Joo.", Tommi sanoo ja alkaa tilata takseja.
-
Saimme jollain ihmeen kaupalla jätkät kerättyä ulos kasaan ja nyt olemme takseissa. Minä ja Olli olemme toisessa taksissa kahdestaan, sillä asumme aivan eri suunnassa kuin muut jätkät. Joonas ja Niko asuvat yhdessä ja Joel heidän naapurissaan. Tommillahan ei ole täällä Helsingissä vielä asuntoa, joten hän aikoi kuulemma katsoa että kaikki muut jätkät pääsevät ehjinä kotiin nukkumaan ja jäädä heille jollekkin yötä. Luultavasti hän kyllä vie kaikki jätkät nukkumaan samaan paikkaan jonkun yhden henkilön luokse. Silloin on helppo myös vahtia heitä.
Pääsemme perille, joten maksan taxi matkamme ja kiitän kuskia kyydistä, jonka jälkeen nousen ulos autosta ja autan myös Ollin pois kyydistä. Olli on aivan kännissä ja huojuu todella paljon kävellessään. Jollain ihmeen kaupalla saan hänet kuitenkin talutettua hissille asti. Portaitahan minä en hänen kanssaan nyt ala kulkemaan mistään hinnasta, siitä tulisi vain kaamea katsatrofi. Pian hissi pysähtyy ja raahan Ollin ovelle. Avaan oven ja työnnän Ollin eteiseen. Alan riisua itseltäni ulkovaatteita pois ja Ollikin saa itse jopa takin ja kengät riisuttua, tosin minä laitan ne lattialta oikealle paikalleen.
"ALekSihH, tIeSitShä eT shUl On ThoSi KhIva PhErsHe?", Olli toteaa kun kumarrun vielä riisumaan kenkäni. "Tiesin.", totean vain. "MäÄ HhalLuUn PhANna ShUa jUstH NhYt.", Olli sanoo. "Olli nyt ei valitettavasti onnistu, vaan sä lähet nukkumaan.", sanon. "MhuT mHäÄ hAlLUuN, ei MhUA eEs VHäsYtä vHiElÄ.", Olli sanoo. "Ei me siltikään panna nyt.", totean ja työnnän Ollin kohti makuuhuonettamme. Autan Ollia riisumaan vaatteet, jonka jälkeen peittelen hänet sänkyyn. "Hyvää yötä rakas.", kuiskaan ja painan suukon hänen otsalleen. En saa vastausta, sillä Olli taisi jo joko nukahtaa tai sammua. Ei vai väsyttänyt herraa, olen hieman eri mieltä asiasta.
Jätän Ollin nukkumaan ja itse suuntaan syömään vielä vähän jotain pientä, jonka jälkeen käyn vessassa ja pesen myös hampaat samalla. Saan hampaat harjattua ja sammutan kaikki turhat valot, jonka jälkeen suuntaan makuuhuoneeseen ja alan riisua itseäni vain boxerisilleen. Onneksi kaverini haki Rillaan luokseen hoitoon, kun kerroin että päivä vähän venähti ja se on yksin kotona. Hänellä on tänne onneksi vara-avain. Haen Rillan sitten huomenna takaisin kotiin, kunhan ehdin. Pian saan riisuttua ja käperryn peiton alle Ollin viereen. Väsyttää tässä itseäkin jo aika paljon. Laitan vielä puhelimeni laturiin, jonka jälkeen alan itsekkin nukkumaan. Ja kyllä tiedetään, puhelinta ei saisi ladata yöllä...
__________
Sanoja: 887
🤪
YOU ARE READING
Love of Mine || OLEKSI (2)
FanfictionAleksi ja Olli ovat kasvaneet aikuisiksi, muuttaneet pois kotoa ja kiertävät nyt maailmalla Blind Channelin kanssa aktiivisesti. Millaista heidän elämänsä nykyään on? Vieläkö Aleksin traumat puskevat päälle? Vieläkö he ovat yhtä rakastuneita toisii...