~Leon~
Istun autossa, katselen maisemia ja kuuntelen kuulokkeista musiikkia. Olemme menossa käymään siis kauppakeskuksessa ja kuulemma Olli ja Aleksi ovat keksineet sen jälkeen meille vielä jotain muutakin tekemistä. Olen viihtynyt täällä heidän luonaan hyvin ja rakastan yli kaiken touhuta Rillan kanssa. Tänään illalla porukatkin tulevat tänne myös ja lähdemme sitten huomenna heidän kanssa kotia kohti. Vähän meinaa olla haikea olo jo nyt, kun kohta emme taas näe ties kuinka pitkään aikaan heidän kanssaan.
Pääsemme perille ostoskeskukseen ja suuntaamme heti ensimmäisenä syömään. Kello nimittäin on jo sen verran paljon ja meillä kaikilla on jo aivan hirveä nälkä. Ja ainakin minä olen kohta todella kiukkuinen, jos en saa nopeasti ruokaa. Päädyimme syömään kiinalaiseen ravintolaan ja onhan tämä ruoka nyt aivan helevetin hyvää. Pian jo saimmekin syötyä ja seuraavaksi suuntaamme sitten kiertelemään hieman vaatekauppoihin. En kauheasti välitä shoppailusta, mutta jätkien kanssa se on ihan kivaa. Ainakin kivempaa kun vanhempien kanssa olisi, kun he ovat niin tarkkoja mitä suostuvat ostamaan, enkä saa ikinä mitään mitä haluaisin.
---
Olemme nyt kierrelleet jonkunkin aikaa vaatekaupoissa ja olen löytänyt itselleni farkut, hupparin, flanellin, t-paidan, tennarit ja lippalakin, jotka ovat oikeasti sellaiset mitä haluan pitää päälläni. Olen kyllä erittäin kiitollinen että Olli ja Aleksi ostivat ne minulle, koska porukat eivät ikinä ostaisi juuri tuollaisia vaatteita minulla kuitenkaan. He kai pitävät minua edelleen jonain ihan pikku poikana, jonka pitäisi kulkea jossain värikkäissä kuviollisissa vaatteissa ja tarra lenkkareissa. Mutta ei, minä haluan pukeutua saman lailla kun veljeni ja näyttää rokkarilta. Minusta kyllä tulee isona rokkari, jota veljeni ja kumminikin ovat. Ja aion soittaa kitaraa rokkibändissä.
Saimme vaatekaupoissa kiertelystä tarpeeksemme ja seuraavaksi suuntaamme vielä joihinkin muihin liikkeisiin, joista saan vielä muutaman jutun, kuten ketjun kaulaani ja hienon käsi korun. Viineisenä käymme vielä kahvilla, jonka jälkeen suuntaamme aivan eri paikkaan.
-
Auto pysähtyy, maksamme parkkimaksun ja sen jälkeen lähdemme kävelemään johonkin. Hetken päästä tajuan että olemme menossa minigolffaamaan ja olen asiasta heti aivan innoissani. Minigolf on niin kivaa, varsinkin Ollin ja Aleksin kanssa. Pian saammekin jo mailat ja pallot, jonka jälkeen alamme pelata. Lyön palloa ja tapahtuu suuri ihme, nimittäin se meni heti reikään. Ei näin voi käydä minulle ja vielä heti ekalla radalla. En tiedä kauanko siinä pelailussa lopulta meni, mutta jossain vaiheessa rata on kuitenkin kierretty loppuun, palautamme välineet ja lähdemme vielä johonkin.
-
Saavuimme näköjään vielä elokuvateatterille ja tottakai päätämme mennä katsomaan uuden Super Mario -elokuvan. Olli maksaa meille liput ja ostamme myös popcornia ja limukkaa. Lähdemme vielä käymään vessassa ja Olli jäi ensin vahtimaan tavaroitamme. Olen muuten erittäin yllättynyt siitä kuinka rauhassa olemme tänään saaneet kulkea, vaikka jätkillä on faneja hullun paljon. Toki he muutamia yhteiskuvia ja nimmareita ovat pysähtyneet tänäänkin antamaan, mutta ei se minua kyllä haittaa.
Ja hei vaikka olen vasta 10 vuotta, mietin myös tällaista asiaa kuin uutiset. Voin kuvitella että jossain seiskassa on pian uutinen jollain otsikolla; "Onko Blind Chanellin Olli ja Aleksi Matelalla lapsi? Olli ja Aleksi Matela on nähty ainakin elokuvissa ja kauppakeskuksessa nuoren lapsen kanssa." No joo, toivottavasti ei kuitenkaan, sitä olisi kiva alkaa jätkillä silittämään kaikille.
Pian elokuvasalin ovet aukeavat ja menemme etsimään oman paikkamme sieltä. Pian se jo löytyykin ja juttelemme hetken aikaa, kunnes elokuvakin alkaa vihdoin. Jonkun ajan päästä leffa loppuu ja olihan se nyt hyvä, ainakin omasta mielestäni. Se sitten on eri asia mitä Olli ja Aleksi elokuvasta pitivät, mutta eipä sillä ole nyt niin hirveästi mitään väliä. Enkä kyllä edes kysynyt heidän mielipidettä sen suhteen.
---
Pääsimme äsken kotiin ja kävimme Rillan kanssa ulkona. Myös porukat tulivat äsken tänne. Tällä hetkellä istun sohvalla silmät kiinni, koska jätkillä oli minulle vielä joku yllätys. Pian saan luvan avata silmät ja näen edessäni ison lahjapaketin. "Myöhäiset 10 v syntymäpäivä onnittelut Leon. Tää on nyt meiltä ja muiltakin jätkiltä yhteinen lahja sulle, kun et oo vielä lahjaa saanut. Harmi ku oltiin sillon kiertueella, kun sun juhlat oli.", Olli ja Aleksi sanovat hymyillen. "Kiitos.", sanon iloisena.
Alaan avata pakettia, jonka sisältää paljastuu pari toivomaani cd-levyä, hieno kortti, herkkuja, lahjakortti, sekä kitaraan liittyvää kamaa. Sen lisäksi siellä on bc aiheista kamaa ja vaatteita sellaisilla kuvioinneilla, joita ei ole vielä edes myynnissä. Siellä oli siis juliste, laukku, PopSocket, tosi hieno kaulakoru ja vaatteissa sukat, lippalakki, t-paita ja huppari. Blind Channel aiheista kamaa minulla kyllä löytyy entuudestaankin, koska sitä tulee aina jätkiltä saatua, mutta onhan näitä siisti saada aina etukäteen.
"Wow, kiitos tosi tosi tosi paljon!", kiljaisen erittäin innoissani ja ryntään halaamaan jätkiä. "Eipä mitään, ihanaa et tykkäät. Mutta nyt teille tulee ongelma, koska miten nuo kaikki saadaan mahtumaan teidän mukaan lentokoneeseen.", Aleksi toteaa. "Kyllä me ne jotenkin saadaan, ei meillä ollu kellään onneksi hirveästi kamaa mukana, niin jaetaan meille kaikille.", isi toteaa. "No hyvä.", Olli sanoo. Vien lahjan vierashuoneeseen ja sen jälkeen palaan muiden luokse sohvalle ja alamme katsoa jotain sarjaa.
__________
Sanoja: 777
💝
YOU ARE READING
Love of Mine || OLEKSI (2)
FanfictionAleksi ja Olli ovat kasvaneet aikuisiksi, muuttaneet pois kotoa ja kiertävät nyt maailmalla Blind Channelin kanssa aktiivisesti. Millaista heidän elämänsä nykyään on? Vieläkö Aleksin traumat puskevat päälle? Vieläkö he ovat yhtä rakastuneita toisii...