Difficult Love [ziall fanfic in finnish]

Luku 3

Niall
Kävelen ahtaalla käytävällä kohti vessoja. Historian ja äidinkielen tunnit olivat todella outoja. Tai siis Zayn oli. Hän tuijotti minua aina kun vilkaisin häntä. Hän ei näyttänyt ollenkaan vihaiselta. Hän vain tuijotti. Tosi outoa, ja epä-zaynmaista. Hän on kyllä tehnyt sitä jo jonkin aikaa, ehkä kolme viikkoa tai jotain. Mutta nyt hän ei oikeasti edes katso muualle. Tosi kummallista, ja vähän pelottavaakin. Äsken ranskan tunnilla sain sentään olla rauhassa, koska Zayn ei ollut siellä.

Astun sisään poikien vessaan, joka oli onneksi tyhjillään. Pesen käteni nopeasti, ja sen jälkeen nojaudun seinää vasten. Zayn ja hänen porukkansa eivät ole vielä kiusanneet minua tänään. Se johtuu varmaan siitä etten ole nähnyt muita siitä porukasta kuin Zaynin. Toivottavasti en näekään.

Katson peiliin, ja alan asettelemaan lässähtäneitä hiuksiani. Otan repustani geelipurkin, kyllä, kannan sitä aina mukanani koulussa. Otan sitä käsiini ja alan sivelemään sitä hiuksiini ja yritän saada niitä normaaliin asentoonsa. Vaikka se onkin tosi vaikeaa, hiukseni eivät millään halua totella.

Hetken siinä olen niitä ehitinyt asetella, kun ovi avautuu. Katsahdan peilin kautta tulijaa, ja huomatessani kuka se on, jähmetyn. Zayn tietenkin. Kukas muukaan? Sentään hän ei tuonut koko porukkaansa mukaan.

Zayn virnistää tapansa mukaan ja astelee hanoja kohti. Annan hiusteni olla ja nappaan reppuni lattialta. Lähden ovelle päin, mutta Zaynin kohdalle päästyäni hän pysäyttää minut asettaen kätensä olkapäälleni. Sydämeni hyppää kurkkuun kahdesta syystä; a) Zaynin kosketus sai kylmät väreet kulkemaan selkäpiitäni pitkin, ja b) säikähdän, mitä hän aikoo tehdä minulle. Aika ristiriitaista.

"Odota", Zayn sanoo ja kääntyy minua kohti. Hän sipaisee sojottavaa hiussuortuvaa, joka ei ollut mennyt haluamallani tavalla, ja näin peilin kautta kuinka se heti meni normaalisti. Zaynin kosketus vaikuttaa siis myös hiuksiini, mahtavaa.

"Noin", hän sanoo hiljaa, ja siirtää tummat silmänsä katsomaan omiani. Vaikka Zayn sai hiussuortuvan jo laitettua, hänen sormenpäänsä silittävät poskeani pitkin alas leukaan, ja siitä kaulalleni. Sydämeni kirjaimellisesti jätti monta lyöntiä väliin. En uskalla enkä halua liikkua, kun Zaynin sormet liikkuvat alas rintakehääni aina lantioon saakka. Sitten Zayn astuu hieman taaksepäin, ja vasta silloin tajuan miten lähellä seisoimmekaan toisiamme. Havahdun hypnoosista, ja lähes järkyttyneenä astelen nopeasti ovelle, ja ovenkahvaa hapuillessani vilkaisen uskomattoman komeaa Zaynia. Hän seisoo paikallaan katsoen minua vino hymy huulillani. Saan oven auki ja astun ulos. En hidasta nopeaa kävelyvauhtiani kun vasta suuren lukion toisessa päässä, matematiikan luokan edessä. Istahdan penkille sen vieressä ja huokaisen syvään.

Mitä juuri äsken tapahtui? Miksi Zayn käyttäytyi noin? Hänenhän kuuluisi vihata minua. Hän vihaa minua. Zayn on virallisesti seonnut. Ja niin olen kyllä minäkin, koska sydämeni ei hakkaa näin kovaa siksi että lähes juoksin lukion toisesta päästä toiseen. Se hakkaa siksi, koska Zayn. Koski. Minua. Ei väkivaltaisella tavalla. Tuo oli ihan hullua, en voi uskoa tätä.

Olen iloinen, ettei loppupäivän tunnit olleet samoja Zaynin kanssa. En ole nähnyt häntä koko päivänä sen oudon vessakohtauksen jälkeen. Ja hyvä etten ole. Kävelen koulun ovista ulos helpottuneena, että pääsen vihdoinkin kauas Zaynista, ja hänen porukastaan.

Kävelen nopeaan tahtiin kauemmas koulusta, ja vasta kotikadullani hiljennän vauhtia. Louisin talon kohdalle tultuani tajuan, etten ole nähnyt häntäkään. Huomenna minulla on maantiedon tunti hänen kanssaan, joten voin puhua hänelle silloin. En kyllä tiedä, aionko kertoa hänelle, miten oudosti Zayn tänään käyttäytyi. Ehkei minun kannattaisi. Louis on välillä hengaillut hänenkin kanssaan - hän näet on kaikkien kaveri, ja tulee toimeen oikeasti jokaisen kanssa -, joten ehkei minun kannata. En halua että hän mainitsee asiasta Zaynille itselleen.

Kotiin päästyäni syön, teen läksyt ja käyn suihkussa. Menen noin yhdeltätoista sänkyyn makaamaan, ja mietin että mitä hemmettiä. Minulla on taas huomenna liikaa samoja tunteja Zaynin kanssa. Pari myös hänen ja hänen parhaiden ystäviensä, Liamin ja Harryn kanssa. En tosiaan tiedä, mitä huomenna tapahtuu.

//heii kiitti kauheesti teille jotka ootte oikeest lukenu tämän!! :D kommentoikaa teiän mielipiteenne ja antakaa kritiikkiä! kiitoos :* ja toivottavast teitä ei haittaa et julkasen aika usein näitä :) mut tykkään vaan kirjottaa!