I can't make you love me /// Dramione fan fiction

Luku 7

[dracon nk]

Tunsin kuinka Hermionen kädet silittelivät hiuksiani. Lähestyin tuota varovasti ja painoin huuleni tuon omilleni. Hetki oli täydellinen, olin odottanut tätä niin kauan. Vihdoin.

Kolahdus ovessa herätti huomiomme ja erkaannuimme äkkiä. Nousin seisomaan ja Hermione, joka oli taka alalla nousi myös seisomaan. "anna sun sauva" kuiskasin nopeasti. "mitä, miks" tuo sanoi. "anna nyt vaan se" tiuskaisin.

Hermionea haukkuminen tai hänelle tiuskiminen teki pahaa. Puristin tuon sauvaa kädessäni ja odotin, että joku tulisi sisään.

Ovi narahti ja rupesi pikkuhiljaa avautumaan. Oven edessä seisoi, Pansy Parkinson, Goyle Gregory ja Crabbe Vincent. "jaahas kuraverinen ja Draco, mitä teet ton paskan kanssa" Pansy tiuskaisi. "älä puhu Hermionesta noin, vitun idiotti" vastasin takaisin ilkeään sävyyn.

Yhtäkkiä Hermione nappasi sauvan kädestäni ja huudahti "karkotaseet". Pansy lensi muutaman metrin päähän. "kangistumis tyystilys" Hermione sanoi ja Crabbe jähmettyi.

Tuo vetäsi minua kädestä ja lähdimme pois huoneesta. Tönäsin Goylen pois tieltä. Juoksimme mahdollisimman nopeasti pois Rääkyvästä Röttelöstä.

Työnsin painavan oven auki ja olimme vihdoin ulkona. Hengästyin juoksumatkamme aikana.

"mä varmaan meen nyt" Hermione sanoi hiljaa ja lähti kävelemään pois päin. Kiroilin pään sisälläni. ^jos ne paskiaiset ei ois tullu, oisin edelleen Hermionen kaa^

Tallustelin pitkin ylämäkeä takaisin kohti Tylypahkaa. Ajatukseni harhailivat kokoajan tytössä, johon minun ei alun perin pitänyt edes ihastua.

[hermionen nk]

Makasin pylvässängylläni tuijotellen kattoa. En saanut ajatuksiani pois meidän suudelmasta, en tiennyt merkitsikö se minulle mitään. Huokaisin ja nappasin koukkujalan syliini. Silittelin kissaa kunnes makuusalin ovi avautui. "tuu äkkiä, kaikkien pitää olla muutaman minuutin sisällä suuressa salissa" parvati sanoi hengästyneesti. Nyökkäsin ja jätin kissani sängylle.

Juoksimme portaat alas muiden oppilaiden joukossa kohti suurta salia. Yritin vilkuilla Luihuisia kohti ja etsiä Dracoa, mutta hirveässä hälinässä en onnistunut.

Istuin Rohkelikkojen pöytään. Dumbledore ja muut proffesorit istuivat suuren salin etu puolella. Vilkaisin salin toiselle puolelle, jossa luihuiset istuivat. Sillon se tapahtui, Draco vilkaisi minua ja jäimme tuijotamaan toisiamme.

Katsekontaktimme katkaisi kuitenkin Dumbledore, joka aloitti. "tänä vuonna, Tylypahkassa järjestetään, jotain mitä ei koskaan ennen ole järjestetty, nimittäin tanssiaiset, MUTTA pareja, ette saa itse valita. Parinne valitsee salainen aseemme, josta kerron myöhemmin" Dumbledoren puhe jäi korviinii soimaan.

tanssiaiset, mut pareja ei saa valita ite

Salissa alkoi hirveä kuiskuttelu. Itseäni ei hirveästi kiinnostanut, sillä tiesin että saisin jonkun huonon parin.

Nousin pöydästä ja kävelin kaikkien ohitse. Useammat kasvot tavoittelivat katsettani ja vilkuilivat minuun päin. Tiesin mistä se johtui, olen Harry Potterin, pojan joka elää, paras kaveri. Harry vasta katseita onkin saanut. Varsinkin tuon otsaan.

Olin niin ajatuksissani, että tajusin törmänneeni johonkuhun. Joku keneen en olisi halunnut törmätä. Draco Malfoy.

"öh, joo sori" mutisin ja nousin ylös. "se oli mun vika, oikeesti" tuo sanoi. Käänsin pääni ja jäin tuijottamaan tuon harmaita silmiä, jotka eivät näyttäneen kylmiltä. Hymyilin pienesti. Lähdin harppomaan kohti koulun lempipaikkaani, Kirjastoa.

[484 words]

anteeks, taas tosi tosi lyhyt osa😩 mut mul on tosi paljon koulujuttuja ja mul on ollu kiire treenien kaa yms. Kiitos iha sikana yli 100 lukijaa❤ muistakaa taas voutata ja kommentoikaa mp ni tiiän mis voisin parantaa🙂💕