Polynomeja - FIN bxb VALMIS (korjaus käynnissä)

14

2.11.2015

Vaikkei siitä vasta olekaan kuin viikko kun Joaquin häipyi, minulla on hirveä ikävä häntä ja syytän itseäni hänen lähdöstään koko ajan. Jos vain olisin hetero, olisi tälläsiltäkin sotkuilta selvitty. Ja niin kuin sanoin, ei se kipu helpottanut.

No okei, ehkä vähän aikaista sanoa, siitä on vasta viikko, vielä kaksi kuukautta ja kaksi viikkoa jäljellä. Tai kenties koko loppuelämäni. Corinna luotti pikkuhiljaa siihen, että Polly alkaisi pärjätä yksinkin, joten minä sain hänestä taas kaverin. Ja hän halusi väkisin piristää minua, olin koko ajan maassa ja lauoin ilmoille masentavia lauseita kuten 'kaikki olisi paremmin ilman minua' tai 'minun syytäni tämä kaikki paska'. Corinna jopa pyysi, että kävisin psykalla tai terkkarilla, ihan vain juttelemassa, mutta en oikein halunnut kuluttaa aikaani sellaiseen. Täksi illaksi Corinna oli pyytänyt minut kanssaan jonkun juniorin bileisiin, ja mietin vain, mistä lähtien Corinna on kaveerannut vanhempien kanssa? Mutta enhän minä voinut sanoa ei, varsinkaan kun tiesin Corinnan olevan todella huolissaan minusta, ja että hän halaisi vain piristää minua.

Äidille sanoin, että menen poikien kanssa kentälle, ja tulen illalla myöhään vasta himaan, ellei joku pyydä minua yöksi. Tiedän,  ettei äiti uskonut, hän ei ole uskonut mitään tekosyitäni sen jälkeen, kun Corinna ilmaantui meidän ovellemme. Mutta olen pelannut hyvin, eivät he vielä minulle pahemmin huutaneet. Johtunee kai siitä, että äiti on ollut hieman sairaana viime päivinä eikä hän jaksa huutaa. Ei sillä, että sairastumisessa olisi mitään hauskaa, mutta olen salaa iloinen äidin sairastumisesta.

"Ketä kaikkia sinne tulee?" kysyin kun olimme matkalla jonkun minulle täysin tuntemattoman juonioritytön talolle.

"Minä, sinä, Polly ja jotain ihan randomeja" Corinna vastasi. Minä kurtistin kulmiani.

"Polly? Eihän se saa juoda"

"Voihan sitä hauskaa pitää ilman alkoholiakin" Corinna vastasi sellaisella äänensävyllä, että häntäkin vähän huoletti Pollyn tuleminen alkoholijuhliin, varsinkin sen jälkeen, että viimeksi hänen ollessaan kunnon kierroksissa sai se surullisen kuuluisa raskaus alkunsa.
"Mä en ole koskaan vetäny perseitä, vois tänään"

"En mäkään. Mutten tiiä haluanko edes"

"Nii. Onhan se silleen aika tyhmää ja turhaa, mutta nuorenahan sitä pitäs kaikkea kokeilla" Corinna sanoi saaden minut myöntymään kanssaan. Ihan yhtäkkiä olimme jo jonkun pihassa, joka oli jo nyt täynnä autoja vaikkei kello ollut kuin vasta reilu seitsemän.
"Kyllä mä taidan vetää perseet tänään" Corinna sanoi samalla kun avasi vyönsä.
"Joinaatko?" Hän kysyi minulta.

"Voin mä" sanoin ja heitin kivet Corinnan kanssa ennen kuin me noustiin autosta ja suunnattiin sisälle muun ihmismassan sekaan. Siitä onkin aikaa kun viimeksi kävin kotibileissä. Viimeksi peruskoulussa. En edes tiedä kuka hostaaja oli, mutta ainakin hän tarjosi meille heti ovella muovimukeista jotain omaa sekoitustaan kuulemma. Minua hiukan epäilytti kyllä koko homma, ollaanhan me sentään juniorin juhlissa, täällä jengi varmaan piikitteleekin jo. Tai en minä tiedä, en kaveeraa juniorien tai seniorien kanssa.

"Elias, Corinna!" Polly ilmestyi jostain ihmismassan keskeltä meidän luo, ja hänellä oli kädessään muovimuki täynnä tavaraa. Corinna tuijotti mukis kauhuissaan, saaden Pollyn nauramaan.
"Rauhotu, alkoholitonta" Polly sanoi ja nauroi ihan niin kuin olisikin ollut humalassa. Vaikka toivon sydämeni pohjasta, ettei hänen sisäänsä joudu yhtäkään tölkkiä kaljaa, miks hän edes tulisi tänne jos hänellä kerta on noin iso vastuu olla juomatta? Ei ymmärrä.

"Ootko Polly ihan varma tästä, ehkä ois vaan parempi josset sä juhlis nyt" Corinna sanoi Pollylle, ja Polly kuuli sen minkä kuuli, musiikki alkoi nimittäin juuri tuolloin pauhata kovempaa.