Polynomeja - FIN bxb VALMIS (korjaus käynnissä)

25

10.4.2016

Nyt on viikonloppu, viikonloppu, viikonloppu, vihdoinkin, ihanaa. Vaikken mä pahemmin enää koulussa olekaan. Mun ryhmänohjaaja oli laittanut äidille viestiä siittä, että mulla oli liikaa poissaoloja, ja kun mä kysyin mitä se oli vastannut sille, se sanoi vaan että asia hoituu eikä mulle tule seurauksia. Eikä tullut, pelkään kuitenkin pahoin että äiti käytti taas vaan jotain valheistaan ihan niinkuin isäkin. Muutenkin, nyt kun olin tarpeeksi vihainen Julialle siitä että se oli passittanut mut johonkin punnituksiin joiden tarkoitus oli vain saada mut nöyrytettyä, mä uskalsin alkaa kertoa vähän, huom, vain vähän, ajatuksistani äidille. Ja se ihme ja kumma kuunteli mua. Ja lupasi vielä olla kertomatta isälle.

Äidistä puheenollen, se on edelleen jotenkin tosi outo. Edelleen ajoittain tosi huonovoitinen ja, no, sillä on ne menkat vähän milloin sattuu. Mä olen kysynyt siltä mikä ihmeen tauti sillä on, mutta se vaan väittää olevansa täysin kunnossa. En mä sitä usko, mutten kyselemällä saisi yhtään enempääkään vastauksia joten en kysele sen enempää. Vaikka musta vähän tuntuu, että mun pitäisi. Ne on myös olleet aika etäisiä isän kanssa. Tai siis, ei ne ole koskaan sen enempää rakkauttaan näyttäneet saatika edes ilmaisseet että sellaista olisi, mutta viimeaikoina ne ovat olleet aivan extra etäisiä. Saattavat työasioista puhua silloin tällöin, muuten ne ovat niinkuin eivät edes näkisi toisiaan.

Kello on melkein yksitoista, ja tuntuu niin hyvältä vaan maata sängyssä ja katsoa netflixiä, ei kiire yhtään minnekään. Katsoin lempisarjaani jo kolmatta kertaa, ja ihmettelen miten se ei vieläkään käynyt tylsäksi. Hetki olisi ollut täydellinen jos mulla olisi vielä ollut voipoppareita ja kokista, mun puhelimen ruutukin on sen verta iso että se voisi käydä leffateatterin valkokankaasta jos vaan ajattelisin niin.

Ping, kesken leffahetkeni. Sain viestin, jossain niinkin vanhassa ja oudossa äpissä kuin younglovessa. (Latasin sen aikanaan uudestaan puhuakseni Joaquinin kanssa) Enpä ole sitäkään avannut aikoihin, miten mulla on edes ilmoitukset päällä. Klikkasin viestin auki, odottamatta yhtään mitään, mutta hymyni katosi kun näin että se oli vanhalta catfish tuttavaltani quinthiagolta.

Musta meidän pitäis puhua

Ehkä susta meidän pitäiskin, mutta mä en ole yhtään niin varma. Ensinnäkin, viime kerta kun me juteltiin ei päättynyt niin kauhean hyvin, ja toiseksi en halua tietää mitään minkä kuuleminen saisi mut vaan entistä masentuneemmaksi. Mutta silti, silti, mä vaan näpyttelin tolle vastauksen.

E:Mistä sun nyt pitäisi mua syyttää

J: ei mistään, vaan mä nimenomaan haluaisin selittää käytöstäni ja näin

E: ei sun tarvi, tuli harvinaisen selväksi että sua ei enää mun tunteet kiinnosta pätkän vertaa

J: anna anteeks. Mä olin tosi lapsellinen ja sanoin myöhemmin Edwardille että pitää turpansa kiinni koko jutusta

E: ei mua kiinnosta se edward juttu

J: vaan mikä sitten

E: ei mikään

J: ?

E: mua ei kiinnosta mikään ei oo kiinnostanut aikoihin

J: mitä meinaat

E: kyl sä vittu tiedät mitä mä meinaan. Edelleen se olit sä kuka mut passitti Julialle

J: mä tiesin et sul on joku huonosti ja halusin auttaa