15-vuotias Siru on tehnyt päätöksen - hän ei aio koskaan päästää ketään kovan kuorensa sisään. Eihän hän edes usko tosiystävyyteen, eikä varsinkaan tosirakkauteen.
Kunnes yhtenä iltana hän tapaa Mariuksen. Sen, joka voisi antaa hänelle ne molemmat.
...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
— S I R U —
Kierrän kaupan hyllyjä ympäri ja yritän laskea tuotteiden hintoja puhelimeni laskimeen sitä mukaa kun laitan niitä koriin ja samalla mietin, miksei lottovoitto vain voisi joskus osua meidän perheeseen. Se on tosin vähän hankalaa, sillä lestadiolaiset ei harrasta lottoa. Haaveilen edes parista miljoonasta, niin minun ei tarvitsisi nyt miettiä riittääkö rahani jumbo-karkkipussiin vai alanko lapata irttareita säkkiin, jotta voin tarkistaa vähän väliä sen hintaa.
Okei, pelkkä tonnikin riittäisi tässä kohtaa. Tai parin euron viikkorahan korotus.
Olemme Mariuksen kanssa puhuneet vaikka ja mistä, mutta lempiherkut ei ole yksi niistä, joten minun on otettava varalta vähän kaikkea. Otan irtokarkkipussiin niitäkin karkkeja, mitä en normaalisti ottaisi, kuten joulukonvehteja, noitapillejä ja lakua. Saan pussin täytettyä noin seitsemällä välipunnituksella, kunnes pussi maksaa tasan 2 euroa. Juuri sen verran, mitä minulla oli enää käytettävissä. Säälittävää.
Puhelimeni ylänurkkaan valuu ilmoitus uudesta viestistä.
[17.34] missä sä oot?? [18.46] meillä on kohta ruoka voitko ilmottaa itestäs pliis
Huokaan raskaasti, lasken korin maahan ja avaan whatsapin. Ensimmäisen viestin Saara on laittanut tunti sitten ja hän on edelleen paikalla, ja jos siskoani yhtään tunnen, hän ei lähde ennen kun olen vastannut hänelle. Naputan vastaukseksi jo klassikoksi muodostuneen;
[18.47] Ruusalla on ryppyjä rakkaudessa, nii luvattiin mennä yöks sinne Kysy porukoilta onko ok
Saara häipyy hetkeksi paikalta ja käyn sillä aikaa läpi karkkihyllyn uutuustarjontaa. Ehdin ihmetellä vegaanisuuden korostamista uutuuskarkeissa sekä sitä, tykkääkö kukaan oikeasti kirsikan makuisista hedelmäkarkeista, kunnes siskoni palaa linjoille ja alkaa heti kirjoittaa vastausta.
[18.53] no argg tottakai se oli ok miks sä saat aina luistaa näistä jutuista mä oon ollu lastenvahtina 4 kertaa viikon sisällä
Tunnen piston sydämessäni, sillä en todellakaan haluaisi olla inhottava Saaralle, mutta nyt minun on pakko.
[18.54] Anteeks!!!!😭 Mä oon sun puolesta seuraavat pari kertaa Lupaan Mut en kerkee nyt tekstaa, oon kaupassa
[18.55] höh no okeiiiii pidä hauskaa sit
Saaraa selvästi ärsyttää, eikä mikään ihme. Olen kyllä koko elämäni vältellyt lastenhoitokeikkoja sekä tietoisesti että tahtomattani, mutta viime aikoina Saara on joutunut viettämään erityisen paljon aikaa apuäitinä kotona. En haluaisi tehdä hänelle niin, hänkin ansaitsee viettää normaalia (tai no, mikä nyt on normaalia) nuoren naisen elämää eikä olla vain aina auttamassa äitiä neljän seinän sisällä. Lupaan auttaa häntä sitten, kun minun ja Mariuksen juttu on edennyt sinne asti, että sen uskaltaa sanoa ääneen.
