15-vuotias Siru on tehnyt päätöksen - hän ei aio koskaan päästää ketään kovan kuorensa sisään. Eihän hän edes usko tosiystävyyteen, eikä varsinkaan tosirakkauteen.
Kunnes yhtenä iltana hän tapaa Mariuksen. Sen, joka voisi antaa hänelle ne molemmat.
...
Oops! Ang larawang ito ay hindi sumusunod sa aming mga alituntunin sa nilalaman. Upang magpatuloy sa pag-publish, subukan itong alisin o mag-upload ng bago.
— S I R U —
Hänen hymynsä on suorastaan sädehtivä auton sisävalon syttyessä, kun avaan oven ja hyppään etupenkille. Valot sammuvat automaattisesti heti kun olen pamauttanut oven kiinni, mikä on ihan hyvä, sillä poskeni helottavat vähintään yhtä punaisena kuin paloauto.
Sen sijaan, että Marius lähtisi heti ajamaan pois kotikatuni päästä, hän sammuttaakin auton moottorin ja samalla musiikkikin sammuu. "No mitä?"
"Turvavyö", hän ilmoittaa.
Huokaan ja napsautan sen paikoilleen. "Joko nyt voidaan mennä?"
"Hyviin tapoihin kuuluu tervehtiä kuskia kauniin hymyn kera."
"Missä niin muka lukee?"
"Treffikäsikirjassa."
"Ei nää oo treffit."
"No oli tai ei, nii tää auto kulkee dieselillä ja kauniilla hymyllä. Eli me ei liikuta mihinkään ennen ku sä hymyilet mulle", hän sanoo terävästi.
En uskalla sanoa Mariukselle, että meillä on tavallaan aika helvetin kova kiire. Minttu on matkalla tähän osoitteeseen heidän isänsä kyydillä, joten he saattavat ilmestyä tälle tielle hetkenä minä hyvänsä. En usko, että tuo odottamaton kohtaaminen tekisi tästä perjantaista ainakaan parempaa, joten minun ei auta kuin yrittää vääntää kasvoilleni kaunein mahdollinen hymy.
"No huhhuh", Marius sanoo hymyillen ja käynnistää moottorin. "Kato nyt, ikinä ei oo näin vikkelästi murahtanu tää rotisko käyntiin."
"Hyvää tuuria se vaan oli."
"Mä tiiän autoista vähän enemmän ja toi sun hymy oli sitä luokkaa, et ihme ettei koko moottori menny paskaks", hän virnistää ja kääntää taitavasti auton keulan oikeaan suuntaan. "Saisit tulla useemminki kyytiin, nii ei tarvis näillä pakkasilla ootella kylmässä autossa et tää paska lähtee käyntiin."
"Ei tulis nii kylmä ootella, jos laittaisit joskus talvitakin päälle", huomautan, sillä panin heti autoon istuessani merkille saman toistuvan asian. Katsoin kotona mittarista että ulkona on -26 astetta ja silti tuo hullu on pelkän hupparin kanssa liikenteessä.
Takkiasia jää edelleen kysymysmerkiksi, kun Marius vain tuhahtaa vastaukseksi ja vääntää musiikin kovemmalle. Tajuan vasta nyt, että vaikka puhelintani ei ole kytketty stereoihin, niin autossa soi silti Avicii. "Soiko tää radiosta?"
"Nope", hän sanoo ja ojentaa oman puhelimensa minulle. "Tein Siru-playlistin."
Katson näyttöä ja sillä sekunnilla sydämestäni sulaa pieni palanen. Playlist kantaa nimeä WILD AND FREE ja siellä on kaksi kappaletta - wake me up ja without you.
"Sä saat lisätä sinne lisää sun lemppareita", Marius sanoo. "Mut ei pliis mitää Mozartin vartin kestävää pianokonserttoo."
