Enkelisuudelma

5 - onnellinen

editoitu 6.6.22

<3

- VAROITUS! Luku sisältää itsetuhoisuutta ja sen kuvailua!

Jasper

Mä oon vaan kerran pussannut saman sukupuolen edustajaa ennen Henriä, ja sekin kerta oli kännissä ja kesti ehkä kaks sekuntia. Noi pusut - tai suudelmat - mitä me Henrin kanssa vaihdettiin, oli ihan eri luokkaa. Kun meidän huulet kohtas ja mä sain haistaa sen tuoksun ihan läheltä, musta tuntu et joku lukko mun sisällä aukes ihan kokonaan. Kuin Henri olis ollut avain joka sopi siihen lukkoon. Sen huulet tuntu just täydellisiltä mun omia vasten, ja se koko jätkä oli upea.

Mun hengitys on aavistuksen kiihtynyt kun mä palaan nuotiopaikalle ja katselen hymyillen kun hetken ajan päästä Henri kävelee metästä posket aavistuksen punasina, nahkatakki vyötäsillään ja huulet vielä hieman pussailusta turpeina tallustellen takas kavereidensa luo. Mä näen kuinka se joku poika joka pukeutuu niin kuin joku menkka-aktivisti, sillä on aina vaan punasta päällä, nostaa kättään Henrille ja hymyilee sille jotain vitun hammashymyä - ja nimenomaan poika koska sillä on ihan babyface. Mua vituttaa, ja se näkyy mun naamasta, toi jätkä on ilmiselvästi kiinnostunut Henristä, mutta onneks Henri vaan hymyilee sille pienesti. Ei niin miten se hymyili tuolla meidän pienellä seikkailulla. Se oli aitoa hymyä.

Mun teki mieli hakata päätä puuhun kun mä menin sinne metsään ja Henri nyyhkytti siellä kivellä. Se näytti niin reppanalta et mun teki mieli kaapata se mun halaukseen ja pitää se siinä lähellä aina. Mä luulin että se oli vihanen tai vihasi mua tai jotain kun se vältti mun kosketusta. Vaikkei se kertonut mulle syytä, niin mä tiedän että mun käytös aikasemmin oli ollut sille kova pala. Olis mullekin ollut. Mua vaan oli vituttanut sen Danielin käytös siellä koululla ja näissä bileissä kun se koko ajan koski Henrin hiuksiin tai lääppi sitä muuten, ja mun mielialani laski kuin lehmän häntä. Niinpä mä annoin sitten typeryyksissäni sen Sinnan istua ihan kiinni mussa ja raastaa niillä kynsillään mun käsivartta. Sen kosketus oli saanut mut myös sekasin - inhosta. Oli tehny mieli polttaa se muija roviolla. Niinpä sitten kun Henri lähti hirveen kiihtyneen näkösenä sinne metsään, mun oli pakko seurata sitä. Ja onneks seurasin.

Kun mä istun takas Ollin ja Oliverin vieressä, Sinna ilmestyy taas ärsyttämään mua tekoripsillään ja -hymyllään. Kyllä mä tiedän mitä se haluaa. Sillä on päällään musta pitsitoppi ja samaa väriä oleva nahkahame, joka ylettyy sitä hieman alle polven. Se istuutuu taas mun viereen ja yrittää ottaa mun kädestä kiinni, mutta mä nappaan nopeasti sen pois ja muka korjaan asentoani. Se mutristaa huuliaan selvästi pettyneenä ja heilauttaa platinablondeja kiharoitaan. Ei siinä, se on ihan näyttävän näköinen ja näin, mutta ei mun tyyppiä. Eikä oikeaa sukupuoltakaan, mä ajattelen ja katselen Henriä joka istuu Mintun ja sen menkka-aktivistin välissä. Ne puhuu jotain Mintun kanssa joka saa sen nauramaan niin että ne syötävän söpöt hymykuopat näkyy sen poskissa. Samalla hetkellä mä kuulen kuinka Sinna kumartuu mun korvan luo.

"Haluisiksä mennä jonnekin vähän syrjäsempään", se kuiskaa kuvitellen olevansa vissiin viettelevä jotenkin. Inhosta johtuvat kylmät väreet loikkii mun selkää pitkin.

En vitussa.

"Eh, ei kiitti", mä vastaan ja otan huikan kaljasta jonka Olli ojenti mulle hetki sitten katsoen mua myötätuntosesti.

"Miksei? Ootko sä varattu vai?" Sinna kysyy kimakalla äänellä aiheuttaen mun tärykalvojen rikkoutumisen. Mua melkein naurattaa.

Voi kun tietäsitkin että mä pussailin tuolla metässä ihan just maailman komeimman jätkän kanssa, jolle sä et tule vetämään vertoja ikinä.