Jiko - I love you more than myself

Suukko

Vapisen vessan lattialla, yritän saada hengitykseni tasaantumaan, mutta saman tien ajatus euroviisuista sekoittaa mieleni pahasti ja kaikki vain pahenee. Vedän jalkani rintaani vasten ja laitan käteni polvieni ympärille. Suljen silmäni ja haluan tämän kaiken loppuvan. En jaksa enään tätä. Hetken päästä kuulen Nikon koputtavan uudestaan vessan oveen. "Muut jätkät lähti jo baariin, mutta lupasin jäädä oottaa sua. Onks sull kaikki hyvin? Voisitko Joonas jooko avata oven" Kuulen Nikon anelevan. Paniikki kohtaukseni on helpottanut sen verran, että pystyn avaamaan hänelle oven, mutta silti vapisen vielä. Päästän Niko sisään ja kohtaan taas nuo huolestuneet silmät jotka minä saan aikaan hänessä. Häpeän ja itsesyytöksen tunteet nousevat pintaan. Niko kyykistyy viereeni ja sipaisee poskeni. "Voi sinua Joonas. Mitäs luulet et pystyisiks sää nousee ja mennään tonne sohvalle istuu " Niko kysyy minulta hellästi. Nyökkään hänelle ja ponnistan itseni pystyyn. Minun on vaikea pysyä pystyssä, mutta onneksi Niko pitää minusta hellästi kiinni. Kävelemme yhdessä sohvalle ja istuudumme siihen. Niko siirtyy aivan viereeni kiinni ja levittää kätensä, jotta voin tulla hänen halaukseen. Nojaudun häntä vasten ja tunnen kuinka kroppani alkaa rentoutua ja vapinani alkaa laantumaan. Niko alkaa silittämään rauhallisesti selkääni ja vihdoin saan hengitettyä kunnolla ja tunnen rauhan palaavan mieleeni. Silmäni alkavat lipua kiinni ja en voi taistella väsymystä vastaan. 

Herään sohvalta ja minulla menee hetki tajuta miten ole päätynyt siihen nukkumaan. Nousen istumaan ja hautaan pääni käsiini. Häpeän ihan järkyttävän paljon aiempaa tapahtunutta. Miten minä voin olla näin idiootti ja olen koko ajan vaivaksi muille. Mitähän Niko mahtaa miettiä minusta hän joutuu koko ajan lohduttamaan minua niin kuin jotain pikku kakaraa saatana. Milloin minusta on tullut tämmöinen älykääpiö paska. Minusta on tullut niin heikko kun en edes kestä näin pientä painetta niin kuin kaikki muut. Miten miten minä voin olla näin tollo ja minä vielä tulen pilaamaan minun ja Nikon ystävyyssuhteen tällä menolla. "Sattuuks sua Joonas johonki" Kuulen Nikon kysyvän minulta selkäni takana. "Ei, ei satu väsyttää vain. Paljonko se kello mahtaakin olla" kysyn Nikolta ja yritän kuulostaa reippaalta. "Äskön ku mä katoin niin se oli kymmene" Niko vastaa ja pörröttää tukkaani. "Niin paljon! Munhan pitää lähtee jo kotiin kohta." vastaan hänelle hämmentyneenä. "Juu ja muuten ilmotin jätkille et sulle tuli huono olo niin ne ei sit turhaan huolestunu meistä." Niko kertoo. Suljen silmäni ja nostan käteni otsalleni. Olin aivan kokonaan unohtanut, että he olivat lähteneet sinne baariin. "Vittuu mä unohdin senkin jo!!!" parahdan ääneen. "No ei siinä oo mitään tärkeetä muistamista muutenkaa niin älä huoli" Niko sanoo ja hymyilee minulle. 

Nousen seisomaan ja lähden kävelemään kohti eteistä. Alan pukemaan takkia päälleni ja kuulen Nikon huutavan minulle. "Et kai sä viä lähe sanomatta mulle heippoja" hän katsoo minua koiranpentu ilmeellä ja oikeasti sulin henkisesti siihen paikkaan. Lähestyn kädet levällään hänen luokse ja kaappaan hänet rutistukseeni. Yleensä Niko oli se joka antoi minulle suukkoja mutta en vain voinut olla antamatta suukkoa hänen otsalleen. Hän oli muutenkin sen verran lyhyt, että se oli siinä huuleni kohdalla sopivasti. Kohtaan Nikon hämmentyneen katseen. Ihan kun hän ei uskoisi mitä juuri tapahtui. "Mitääh, miten sä ny noin reagoit.? Ite suukottelet mua milloin missäkin nii täytyyhän mun tehä se vastapalveluks sulle kans."  vastaan Nikolle joka yrittää toipua äskeisestä. Hän nostaa nostaa kätensä otsalleen siihen kohtaan mihin annoin suukon hänelle ja voin sanoo että hänen ilmeensä oli näkemisen arvoinen. Niko näyttää siltä, että hän on huumautunut onnellisuudesta. "Sä oot ihan höppänä Niko. Ihan hurmoksessa oot. Kamoon Niko se oli vain yksi pieni suukko" Naurahdan hänelle ja läpsäsen häntä leikkimielisesi poskelle.

Olen saapunut kotiini ja naureskelen vieläkin Nikolle hän oli samaan aikaan niin söpö ja ihana. En ymmärrä miten Nikolla ei ole naisia jotka juoksisivat hänen perässään. Meinaan hän olisi täydellinen poikaystävä. Toisaalta olen huomannut, että Niko on täysi tampio naisten kanssa. Hän stressaa liikaa niitä hetkiä ja sitten kaikki menee hirveäksi sähläykseksi. Jos hän vain olisi samanlainen omaitsensä kuin hän on minun kanssa niin hänellä olisi varmasti paljon naisia kuolaamassa häntä. Katson kelloa ja se on 11.18. Huomaan Violan linnoittuneensa huoneeseensa, joten en mene häiritsemään häntä sinne. Menen vessaan ja teen ilta rutiinini. Sen jälkeen suuntaan huoneeseeni nukkumaan. Asetan peittoni päälleni paremmin ja hymyilen vieläkin Nikon suloisuudelle. En muista, koska viimeksi olen ollut näin onnellinen. Käännän kylkeä ja annan itseni vaipua levolliseen uneen.

Hei kaikkii!!

Tänään on Ollin syntymäpäivä!!! 

Juu u tästä osasta tuli nyt tämmönen...

Vaikka itse kirjoitinkin niin onhan tuo suukko kohtaus aika söde :3

Okei kiitos ja näkemiin!