Jiko - I love you more than myself

Sideharso

Istun hotellihuoneen sängyllä ja selaan Instagramia aikani kuluksi. Vihdoin saan olla omassa rauhassa, olen saanut jo tarpeekseni sosiaalisista tilanteista. Onneksi euroviisut on jo ohitse niin on yksi asia vähemmän ahdistamassa minua. Samassa kuulen jonkun koputtavan ovea. Kukahan siellä mahtaa olla? Nousen sängystä ja suuntaan avaamaan ovea. Ovelle päästyäni avaan sen ja kohtaan Nikon seisovan vaivaantuneesti edessäni. "Jooh ei kiitos"  sanon ja yritän sulkea ovea, mutta Niko estää sen laittamalla jalkansa oven väliin. "Oota" Niko sanoo. Huokaisen ja avaan oven katsoen kysyvästi Nikoa. "Mitä vittua sä haluut" tiuskaisen hänelle. "Mä löysin tän mun matkalaukusta niin tää on varmaa sun" Niko vastaa ja ottaa hupparinsa taskusta sideharsorullan ja ojentaa sitä minulle. Voi vittu saatana ja helvetti minä olin laittanut sen väärään matkalaukkuun vahingossa. "Ööh niin kai" vastaan  Nikolle ja otan nopeasti sideharsorullan häneltä ja tungen sen taskuuni. Suljen oven Nikon nenän edestä paetakseni kiusallista tilannetta. "Joonas kiltti pidä ittestäs huolta ja äläkä tee mitään harkitsematonta pliis" Kuulin Nikon sanovan oven läpi. "Mitä se sun persettä kutittaa" mutisen hiljaa ja palaan makaamaan sängylle. 

Olen melkein nukahtamassa, mutta kuulen puhelimeni soivan hupparini taskussa. Kaivan sen sieltä esille ja näen soittajan olevan Joel. Päätän vastata siihen ja asetan puhelimen korvalleni. "JooNaS LaiTA viTTuuN Se PuhElin sUn koRvaLTa. Emmä hAlUu NäHä suN koRvA vaiKKua " Joel sammaltaa puhelimeen. Otan hölmistyneenä puhelimeni korvaltani pois ja huomaan Joelin soittavan videopuhelua minulle. "No nIiN, nY nÄyTTää PaRemMalTa" Joel sammaltaa. Huomaan hänen olevan jossain baarissa. "Miks vitus sä soitat mulle ja ooks yksin siä baaris" kysyn Joelilta "KosKa mÄ vOin." Joel sanoo ympäripyöreästi. "NIKOOOOO!!! SUN KULTIPUPPELIHANIPÖÖ ON TÄÄLLÄ" Kuulen Joelin huutavan täysiä samalla raiskaten korvani sillä Joelin ääni menee helariksi kun hän on kännissä. Näen Nikon tupsahtavan paikalle melkein yhtä umpikännissä kuin Joel. "JOoNaSs GaTo MoI" Niko sanoo ja vilkuttaa minulle kuin jollekin pikku lapselle. Onhan se nyt söpön näköistä ajattelen. "Oiskohan teijä vuoro mennä jo nukkuun kello on jo neljä aamuyöstä" ehdotan Nikolle ja Joelille unen pöpperöisenä. "ÄlÄ SiNä sIiNä aLa mEiTä NeuVoO kU Ite OoT vIä HereiLLä" Joel sanoo. "Mikä vitun idea sul oli ylipäätään soittaa mulle" sanon hiukan kärttyisästi. "Mä VaaN aTTeLiN koKeIllA ooKKos HeReiL jA NiKol TuLi IkÄVä sUa. Ei sE oO MUusTa pUhuNuKKaA" Joel sammaltaa niin, että hädin tuskin saan mitään selvää. "Noni voi vittu älä jauha paskaa, ja tulkaa hotelliin sieltä sit hengissä." Sanon Joelille. "ÄlÄ viÄ loPeT-" kuulen Joelin ja Nikon sanovan ennen kuin lopetin puhelun. Käännän kylkeä ja yritän saada nukahdettua sillä huomenna olisi kotimatka Ouluun. 

Olen saanut aamuni kohtuu hyvin käytiin. Kävin juuri suihkusta, jotta saan silmäni pysymään auki huonosti nukutun yön jälkeen. Otan hammasharjani ja laitan siihen hammastahnaa ja aloitan pesemään hampaitani. Samalla vaellan ympäri hotellihuonetta laittaen samalla tavarani kasaan. Nappaan vielä pöydältä sideharsorullan ja otan sen mukaani, kun palaan vessaan sylkäisemään tahnan pois suustani. Sen tehtyäni alan hoitamaan haavojani. Kuljetan sormeani vanhimpien arpieni päällä. Olen ihan vitun done tähän kaikkeen paskaan mitä olen joutunut kokeen. Tämä Niko keissikin oli vaan ihan vitun iso virhe. Minä en koskaan tule riittämään kenellekään. Enkä minä viiltele itseäni jonkun toisen takia. Vaan sen takia, että minä en enää jaksa ja se auttaa helpottamaan minun ahdistustani ja sietämättömiä tunteita, joita en halua tuntea. Viiltely on tapa miten minä selviän elämässäni eteenpäin. En minä tarvitse ketään niin kauan, kun voin satuttaa itseäni. Fyysinen kipu on paras ystäväni se on aina saatavilla helpottamaan oloani. Tartun sideharsorullaan ja alan pyörittämään sideharsoa käteni ympärille. Se on vittumaisinta mitä tiedä. Yhdellä kädellä siinä menee ikuisuus, mutta saan sen vihdoin paikoilleen pitkän taiston jälkeen. Noniin eiköhän nyt ole sit aika jättää Helsinki taakse ainakin vähäksi aikaa. Haen matkalaukkuni ja valmistaudun poistumaan hotellihuoneesta.

Päästyäni hotellin pihaan huomaan Tommin ja Aleksin pakkaamassa autojaan. Näen Joelin ja Nikon istumassa asfaltilla pää polvissa. Ei sinänsä ihme, kun he olivat siellä baarissa viime yönä ties kuinka kauan. Kävelen heidän luokse ja huomaan Aleksin vilkuttavan minulle. "Tuuks sä Tommin vai mun kyytiin" Aleksi sanoo. "Jos Olli tulee sun kyydillä niin mä tuun kans" vastaan Aleksille. "Noni jess" Aleksi sanoo ja ottaa matkalaukkuni laittaakseen autonsa takaluukuun. Vilkaisen vielä nopeasti Nikoa ennen kuin menen istumaan Aleksin Kian takapenkille. Tiedän olevani lapsellinen, kun välttelen Nikoa, mutta tarvitsen aikaa selvittääkseni ajatukseni ja pääkoppani. Kaiken kaikkiaan parempi näin kuin, että tunteeni olisivat muodostuneet liian suuriksi päästääkseni yli Nikosta. Huokaisen ja suljen silmäni. Reilu seitsemän tunnin päästä olen onneksi kotona. Hätkähdän, kun Olli avaa pelkääjän paikan oven ja istuu pelkääjän paikalle. "Noni Joonas vihdoin päästään kotiin" Olli sanoo pirteänä. Hymyilen hänelle vastaukseksi. Pian Aleksikin tulee autoon ja istuu kuskin paikalle. Hän käynnistää auton ja peruuttaa pois parkkiruudusta. "Noniin nyt on viä pitkä ajomatka edessä ja sit päästään kotiin" Aleksi sanoo. "Onko musiikki ehdotuksia" Olli kysyy samalla kun hän yhdistää puhelimensa auton radioon. "Voiks laittaa Bring Me The Horizonin Drown" ehdotan Ollille. "Selvä, mut et sitte yhtään ilosempaa voinu keksiä" Olli naurahtaa. Parasta Ollin ja Aleksin kanssa matkustamisessa oli se, että he eivät laula ilman autotunea niin voin kuunnella musiikkia ilman, että joku hoilaa päälle. Korjaan asentoani paremmaksi ja suljen silmäni. Tässä on hyvin aikaa ottaa pienet unet huonosti nukutun yön jälkeen.

Moi vaan

Tässä olis erittäin tylsä luku teille luettavaksi... 

Mulla ei mee mitenkään hyvin tällä hetkellä, joten se näkyy tän tarinan laadussa...

Mä en vaan jaksais enään.. Mä oon niin väsyny tähän kaikkeen paskaan... 

Anteeksi, että valitan ku mun ongelmat ei oo mitään verrattuna muiden ongelmiin niin tää on vaan turhaa huomion hakuu...

Mut joo tsemppii ja haleja kaikille!

Kiitos kun luit! ❤️❤️❤️