Suuntaan kohti Alkoa sillä tein kompromissin. En jaksaisi kävellä baariin asti ja sitten kykkiin sinne ihmisten joukkoon. Suunnitelmissa on kuitenkin se, että selvinpäin ei ole tarkoitus olla tämän loppuillan. Ei tämä kyllä kauhean järkevää hukuttaa tunteita alkoholiin, mutta en jaksa välittää. Vitut kaikesta. Kaikki muutkin bändin jätkät on ollut jo kännissä tällä viikolla niin miksi en sitten minäkin. Mieleeni tulee Niko ja luulen, että hän ei ole juonut itseään känniin tällä viikolla. Ainakin hän on vaikuttanut siltä, että hän on pysynyt selvin päin tämän viikon. Okei mitä vittua nämä minun ajatukset taas ovat kun pohdin muiden juomisia. Eihän ne minulle kuulu.
Saavun kotiini kilisevieni kauppakassieni kanssa. Onneksi Violalla on yövuoro niin hän tulee vasta aamu yöstä kotiin jos tulee. Lasken kassini keittiön pöydälle ja alan latomaan osan juomista jääkaappiin viilenemään. Korkkaan itselleni bissen ja juon sen melkein kokonaan heti kerrallaan. Otan osan juomista mukaan tai no niin paljon kuin käsiini sain mahtumaan ja siirryin olohuoneen puolelle juomaan. Istun sohvalle ja juon bisseni loppuun ennen kuin avaan uuden. Senkin minä vedin melkein ykkösellä alas. Vedän vielä kolmannenkin. Sitten minun tekee mieli jotain vahvempaa. Avaan kossu viina pullon ja otan suoraan pullon suusta ison hörpyn suuhuni. Irvistän, kun se polttaa kurkkuani, mutta en välitä siitä ja otan toisen kulauksen heti perään. Jatkoin samaan malliin juomista ja aloin jo tuntea kuinka alkoholi alkoi nousta päähäni.
Kuulen ovikellon soivan, yritän nousta sohvalta ja mennä katsomaan kuka siellä on. Yritän ottaa tukea mahdollisimman paljon tukea seinistä, sillä tasapainoni on sen verran heikossa kunnossa. Pääsin vihdoin ovelle ja avaan sen. Kohtaan Nikon oven toisella puolella ja hänen ilmeensä muuttuu sekunnissa hymystä järkytykseksi. Voi vitun vitun vittu tämä tästä vielä puuttuikin. En todellakaan olisi halunnut Nikon näkevän minua tässä kunnossa. Yritän laittaa ovea takaisin kiinni, mutta Niko kerkeää estää minua tekemästä näin. Hän vetäisee oven auki ja astuu sisälle kämppääni. "Voi Joonas rakas mitä sä oot menny tekemään." Niko katsoo minua huolestuneena ja yrittää sipaista poskeani, mutta vedän päätäni kauemmaksi. "EiKö viTTu sAa OlLa eNäÄn eeS KäNNisSä ilMaN, eT oOt jO sÄÄliMäs MuA SaaTanA" tiuskaisen sammaltaen Nikolle ehkä turhan vihaisesti. "En mä sääli sua vaan olen huolissani susta , koska mä välitän susta. Tottakai sitä saa olla kännissä jos se juominen on halussa, mutta tää näyttää siltä et ei oo" Niko tulee lähemmäksi, mutta minä otan askeleen taaemmaksi. "EnTä siTTeN Ei siL oo eeS vÄliÄ." vastaan hänelle. "On sillä väliä mulle niin ku sanoin niin mä välitän susta." Niko vastaa minulle pehmeällä äänellä ja kaappaa minut halaukseensa vastusteluistani huolimatta.
Istun taas sohvallani, koska Niko oli minut siihen taluttanut istumaan. Nyyt hän tuo minulle lasin vettä. Otan sen käteeni, mutta lasken sen eteeni pöydälle. En todellakaan aio juoda mitään vettä. Silmäni alkavat alkavat lipsua kiinni sillä olen aika lähellä sammumispistettä. "Eiköhän sun oo aika mennä rakas nukkuun toi sun kännis pois ennen kun sammut siihen" ynähdän Nikolle vastaukseksi. Hän kaappaa minut lujasti kiinni vartaloonsa vasten ja me lähdemme hitaasti kohti makuu huonetta. Hän saa minut vihdoin sängylle makaamaan. Ennen kuin Niko peittelee minut niin hän alkaa riisumaan päällys vaatteita minulta pois. Ensin hän vetää minulta housut pois, mutta jättää kuitenkin sukat minulle jalkaan. Sitten hän siirtyy ottamaan minun pitkähihastani pois päältäni. Sen tehtyään kuulen hänen ottavan järkyttyneenä henkeä sisään, mutta sen jälkeen kaikki pimeni.
Herään aamulla järkyttävään pääkipuun. Ei vittu, että pitikin juoda eilen niin paljon. Nousen hitaasti sängystä ylös ja suuntaan hoiperrellen keittiöön hakemaan särkylääkettä. Nojaan keittiötasoa vasten hetken aikaa ja sen jälkeen siirryn makaamaan olohuoneen sohvalle. Huomaan puhelimeni olevan vieressäni olevalla pöydällä. Otan sen siitä ja huomaan Nikolta tulleen viestin missä hän pyytää ilmoittamaan hänelle että olen olen herännyt. Vastaan hänelle, että 'hengissä ollaan' Laitan puhelimeni takaisin siihen pöydälle ja huomaan, että Niko on siivonnut eiliset sotkut pois. Olen niin kiitollinen siitä hänelle, meinaan en olisi itse jaksanut alkaa siivoamaan niitä. Suljen silmäni ja yritän nukahtaa uudestaan.
Olen lähdössä studiolta kotiin päivän päätteeksi. Olen saanut kuulla koko treeni ajan vittuilua muilta minun darrastani. Olen myös vältellyt Nikoa parhaani mukaan, koska olen häpeissäni eilisestä ja en halua olla koko ajan vaivaksi hänelle. Miksi hänen pitää olla niin kiltti ja huolehtivainen juuri minua kohtaan. Olen niin uppoutunut ajatuksiini, että en huomaa Nikon juoksevan minua kiinni nimeäni huutaen. Vasta sitten kun hän tulee viereeni ja laskee kätensä olkapäälleni säikähtäen sitä huomaan hänet. "Aa moi en mä huomannukkaa sua" vastaan hänelle vaisusti välttäen katsomatta häntä silmiin. "Haluutko tulla mun luo nii voidaan pitää jotain rentoo iltaa" Niko kysyy minulta. "En mä ny tiiä onko se hyvä idea.." vastaan hänelle. "Tulisit nyt mulla on kauheen ikävä sua. Mun koti tuntuu niin tyhjältä ilman sua. Pliis sano joo" Niko anelee minulta. "No okei sitte, voin mä hetkeks tulla" vastaan hänelle, koska en halunnut sanoa Nikolle eitä. "Jess, kiitos" Niko sanoo minulle ja pysäyttää minut. Katson häntä kysyvästi. "Miks sä näin teit" huomaan Nikon kasvoille nousevan pehmeä hymy. "No koska mä haluun kiittää sua, et tuut mun lua" Niko vastaa ja tulee lähemmäksi minua. Hän antaa minulle halin ja minä halaan häntä takaisin. Lasken pääni Nikon hiusten sekaan ja hengitän hänen tuoksua sisääni. Se saa minut hymyilemään ja nostan katseeni Nikon silmiin. "Kiitos halista, se oli juuri sitä mitä tarvitsin" Niko hymyilee minulle ja minä otan yhden hiussuortuvan hänen kasvojen edestä sormieni väliin ja siirrän sen hänen korvan taakse.
Terppa!!
En tiedä onko tämä sitä mitä odotitte, mutta toivottavasti tämä kelpaa... 😅
Tuota juu tää luku ois ny tässä mulla on paljon suunnitelmia seuraavaa lukua varten, mutta katotaan ny mikä on sit sen lopputulos...
Mut joo, hei heii! Kiitos kun luette tätä!! Otte ihan parhaita!!! <3
YOU ARE READING
Jiko - I love you more than myself
FanfictionJoonas on aina ollut hyvin iloinen ja positiivinen ihminen. Yhtäkkiä kaikki kääntyy toiste päin, elämässä ei kaikki menekään niin hyvin ja asioista nauttiminen tuntuu vaikealta. Kaikki tämä tapahtuu keväällä 2021 jolloin he esiintyvät euroviisuissa...