Jiko - I love you more than myself

Helsinkiin

Istumme yhdessä Nikon kanssa sohvalla ja katsomme televisiosta jotain luontodokkaria. Minä näprään hermostuneena sormiani. Olen aivan hermona, koska huomenna me olemme lähdössä Helsinkiin ja sunnuntaina me ollaan jo lentokoneessa matkalla Alankomaihin. Eli kun huomenna on torstai niin kolme päivää enää jäljellä. En pysty kunnolla hengittämään mitä enemmän minä sitä ajattelen. Onneksi Niko huomaa sen, että minua vaivaa jokin ja hän ottaa käteni hänen käsiensä huomaan. Katson hänen smaragdin vihreitä silmiä. Uppoudun niiden tuomaan rauhaan ja turvallisuuteen. Nojaudun Nikoa vasten ja huokaisen syvään. En haluaisi olla missään muualla kuin tässä Nikon vieressä, tässä on hyvä olla. Suljen silmäni ja annan itseni vain täyttyä siitä rauhallisuuden tunteesta jonka Nikon länsäolo saa minussa aikaan. 

Ruinaan Nikon jäämään minun luokseni yöksi, koska en haluaisi jäädä yksin. Viola on poikaystävänsä luona, joten jäisin ihan yksin kotiin jos Niko lähtisi. Minua myös pelottaa jäädä keskenäni tänne, koska olen ihan hermona tulevasta. Minä saattaisin taas tehdä jotain pahaa itselleni ja minä tarvitsen Nikoa selvitäkseni tästä kaikesta. "Kyll mä voin jäädä, mutta mun pitää lähtee sit aikasin aamulla mun kotiin hoitaan kaikki kuntoon meijän euroviisu matkaa varten." Niko vastaa minulle ja kävelee minun luokseni. Hän levittää kätensä ja kaappaa minut halaukseensa. Hän rutistaa minua hellästi ja kuiskaa minun korvaani "tiesitkö sen, että oot aivan ihana" kasvoilleni nousee hymy ja kuiskaan hänen korvaansa "En, mutta nyt tiedän. Tiesiks sää, et sä oot ihanin" Näen Nikon kasvoille nousevan hellä hymy ja huomaan hänen nousevan varpailleen, koska hän on ilmeisesti antamassa minulle suukkoa otsalle. Päätän yllättää hänet ja annan hänelle pusun hänen huulille ennen kuin hän kerkeää antaa minun otsalleni suukkoa. "Mähän oon onnekas tänään ku oon saanut tuntea sun huulet omillani jo kaks kertaa" Niko virnistää minulle ja sipaisee poskeani. Hymähdän vain hänelle ja painan pääni hänen otsaansa vasten.

Makaan sängyssäni ja Niko on minussa ihan kiinni. Katson vieressäni makaavaa miestä ja leikin hänen hiuksillaan. Niko oli nukahtanut hetki sitten, mutta itse en ole vielä saanut unen päästä kiinni. Minun raajojani särkee niin paljon, että en enää kestä sitä. Nousen ylös ja suuntaan vessaan hakemaan särkylääkettä kipuuni. Otan muutaman pillerin purkista ja nielaisen ne veden kanssa alas kurkustani. Palaan takaisin sänkyyni, mutta huomaan Nikon vieneen minun paikkani. Kierrän sängyn toiselle puolelle koska siellä on enemmän tilaa minun nukkua. Asetun makuulleni sänkyyn ja vedän peiton päälleni. Kiedon käteni Nikon ympärille ja painan pääni Nikon rinnan päälle. Kuuntelen hänen rauhallista hengitystä kunnes se saa minut niin uniseksi, että alan vaipua uneen.

Ollaan koko bändin kanssa meidän studion parkkipaikalla. Tommi ja Aleksi on pakkaamassa meidän matkatavaroita heidän autonsa tavaratilaan. Vaihdan hermostuneesti painoa jalalta toiselle ja vilkuilen säröillä olevasta puhelimeni näytöstä mitä kello on. Se on 11.35 jos me kohta lähetään niin me ollaan noin seitsemäksi illalla Helsingissä. Olimme päättäneet, että istuma järjestys olisi sama kuin viimeksi, mikä oli hyvä juttu, koska saan viettää seitsemän tuntia Nikon seurassa. Etsin katseellani Nikoa en löydä häntä mistään ympäriltäni. Päätän kysyä Joelilta tietääkö hän minne Niko on mennyt. "Hei Joel, tieksää mihin Niko meni se oli viä täs hetki sitten" Joel kääntyy ja etsii katseellaan Nikoa ympäriltään ja siiten hän vain kohauttaa olkapäitä ja vastaa "Se meni tyylii vessaan tai jotain. Tuskin se kauas on lähtenyt" nyökkään hänelle "Nii kuhan Niko vaa ilmestyis pian paikalle niin päästään lähtee" vastaan Joelille. Samassa tunnen jonkun kädet olkapäillä ja kuulen Nikon äänen sanovan "Sori oli pakko käydä kusella ei ollu tarkotus hävitä tällei vähin äänin mut en taas tajunnu mitään et oisin voinu ilmottaa sulle siitä" Niko sanoo pahoittelevasti. "No pääasia et oot ny siinä" Vastaan hänelle ja sukaisen hänen kiharaisen hiussuortuvan hänen korvansa taakse, koska tuuli lennätti sitä Nikon kasvoille.

Autossa oli syvä hiljaisuus, koska kenelläkään ei ollut mitään puhuttavaa. Tommi varmaan tajusi saman kun hän laittaa auton radion päälle ja sieltä Radio Rock kanava alkaa soimaan. Mietin, että kehtaanko nojautua Nikoon kiinni, koska se saattaa olla hieman epäilyttävää kuinka  paljon me ollaan lähennytty Nikon kanssa. Toisaalta Tommi on sellainen henkilö, että häntä ei paljoa kiinnosta muiden asiat. Hivuttaudun pikku hiljaa kohti Nikoa ja painan pääni hänen olkaansa vasten. Niko nojaa päänsä minun päätäni vasten ja laskee kätensä reidelleni. Tommi vilkaisee meitä taustapeilistä ja naurahtaa meille. "Te näytätte ihan joltain avioparilta"  Hymyilen sille ajatukselle jos me oltaisiin jokin aviopari. Se voisi olla mahdollista, mutta en usko, että Niko pitäisi minusta niin paljon tai ylipäätään miehistä romanttisella tavalla. Vaikka Nikoa ei haittaa, että suutelen häntä niin ei se silti välttämättä kerro hänen seksuaalista suuntautumista. Ei kai sillä ole väliä luulen, että en ole itsekkään valmis seurustelemaan kenenkään kanssa. Varsinkaan tässä kunnossa mitä nyt olen. "Varo vaan mitä Tommi sanot ehkä me vielä ollaan aviopari" kuulen Nikon sanova varmaan läpällä. Ainakin hän nauroi sen sanoessaan. Mitä vittua Joonas onko sillä edes väliä.

Heipsan!

Toivottavasti tää luku maistu teille...

Ei mul oo oikeestaan muuta, nähään seuraavassa luvussa!

Haluan kiittää ihan super paljon teitä lukijoita että luette tätä! Arvostan sitä todella paljon! Ootte ihan parhaita!! <3