i love you || Olli x Aleksi ~ Oleksi

15. Suutelin silti

Tommi pov

Puhelu päättyi. Olin juuri saanut soiton Joonakselta, hätäisen sellaisen. Hän sanoi että kaikkien meidän pitäisi lähteä äkkiä Ollin kämpälle. Nousin ylös sohvalta ja lähdin eteistä kohden, Porko oli vaikuttanut jotenkin eritysen hermostuneelta puhelussa, joten en alkanut väittämään vastaan, vaikken olisi halunnutkaan lähteä keskellä talvi yötä ulos. 

Käännän radiossa soivaa musaa hiljemmalle samalla kun kaarran Ollin talon eteen. Nousen ulos autosta ja minua vastassa onkin itkuinen Joel. Häh... "Mitä on tapahtunu" Kysyn Joelilta, hän vain pudistelee päätään ja hautaa kasvonsa käsiinsä. Siirrän toisen käteni tuon hartialle ja vedän hänet halaukseen. Joel siirsi kätensä kasvoiltaan minun ympärilleni. Koitan etsiä katseellani muita jätkiä, mutta nään vain Nikon ja Joonaksen. Viitoloin heitä tulemaan luoksemme, kun he olivat päässeet luoksemme toistin kysymyksen jonka olin Joelilta kysynyt aikaisemmin, "Mitä on tapahtunut". "Noh... tota O-ol-olli" Joonas aloittaa, mutta hautaa sitten itkua pidättelevät kasvot Nikon hartiaan. "Niin, kröhm, tota.. Ol-olli" Niko yrittää sanoa mutta purskahtaa itkuun sitten itsekkin. "VOISKO JOKU NYT KERTOA MITÄ ON TAPAHTUNUT JA MITEN OLLI LIITTYY SIIHEN JA MISSÄ SE JA ALEKSI EES VITTU ON" Huudan, sillä ymmärrän että jotain on tapahtunut, mutta olisi se kiva tietää että mitä on tapahtunut. Niko katsoo minua hieman säikähtänein silmin joten päätän siirtää toisen käteni hänen olkapäälleen. Niko vetää syvään henkeä ja jatkaa lausettaan "Niin siis O-olli ja Al-allu on ... ne o-on " "Kidnapattu" Joonas lopettaa lauseen. Suuni valahtaa auki joten siirrän käteni peittämään sitä. 

Hetki on kulunut ja olemme juuri saaneet käytyä poliisien läpi meidän päivämme ja miten ja milloin olimme olleet yhteydessä Olliin ja Aleksiin. En ollut puhunut kuin Aleksin kanssa tänään hieman, kun hän oli kysynyt mistä pitsa täytteistä Olli tykkää. Poliistit ovan jo etsintä kuuluttaneet auton jonka rekkarin Olli oli sanonut Porkolle. Se oli kuulemma musta paketti autoja ja yllätys yllätys Veeti omisti sen, kaikki me tiedettiin totuus Veetistä, mutta Olli oli vaakuuttanut meidät siitä että Veeti on muuttunut. Osittain syytän tästä kaikesta itseäni, mutta osittaine en.

-Time skip pari viikkoa-

Olli pov

Aloin räpyttelemään sumeita silmiäni, en muista taaskaan viimeisestä parista päivästä mitään. Viimeinen muistikuva on siitä kun minut ja Aleksi hakattiin metsässä, sillä yritimme karata. Alan etsiä Aleksia katseellani, mutten kumminkaan löydä tuota. Muistini alkaa pikkuhiljaa palautua, ja mustan missä olen. Komerossa, minua ja Aleksia käytettiin aina milloin mihinkin, seksiin, työhön ja testeihin. Olimme kerran koittaneet päästä pois, mutta se ei päättynyt hyvin. Meidät huumattiin aina ennen kuin meille tehtiin mitään niin ettemme tulisi koskaan muistamaan juuri niitä tilanteita, vain pätkiä. Kun koitimme karata olivat Veeti, Jaakko ja Alias saaneet meidät kiinni hyvin nopeasti ja loppujen lopuksi saatiin tunti turpaan. Olimme kuitenkin saaneet laitettua jätkille viestiä osittaisesta olinpaikastamme, mutta kun olimme jääneet kiinni Veeti oli murskannut puhelimeni pelkällä kädellään. Olemme jossain päin Poria. 

Odotan Aleksia, ja kun hänet vihdoin heitetään takaisin komeroon, alan nopeasti antamaan ensiapua. Jalat ylös ja hengitystiet auki. Mitä ne ovat sulle taas tehneet? Mietin samalla kun silitän Aleksin ihania mustia hiuksia. Aleksi avaa kuitenkin silmänsä nopeasti, nousee istumaan ja kysyy "Lähtiks se jo". "Alias, vai, ja joo se lähti"  Vastaan pikaisesti ennen kuin aloitan uuden kysymyksen "Mitä helvettiä jätkä heräs noin nopeeta, yleensä sul menee joku lähemmäs kaks tuntii". "Aaa joo sain feikattuu sen et otin ne pillerit, ne teki mul jonkun tatuoinnin, viittiks kattoo mikä se on" Aleksi vastaa. "Sure" Sanon Aleksille ja tuo alkaa nostamaan paitaansa. Tatuointi oli tehty ihan tuon alaselkään, ei helvetti. "Noh mimmonen se on" Aleksi kysyy. kasvoilleni leviää hento hymy kun sanon mitä tatuoinnissa lukee. "Olli Elias Matela<3" Vastaan. "Mitä helvettiä fr" Aleksi vastaa, ei mitenkään vihaisesti ennenminkin helpottuneena. "For real for real" Vastaan naurahtaen. "Noh eihän toi oo ees paha". Häh, Aleksia ei todellakaan siis haitannut että minun nimeni lukee hänen alaselässään, oho. Hymyilen Aleksille vastaukseksi ja uppoan sitten omiin ajatuksiini.

"Olli, Olli hei" Kuulan Aleksin äänen samalla kun tuo ravistelee minua herille. Raotan silmiäni ja nään innostuneen Aleksin. Hymyilen tuolle samalla kun noousen paremmin istumaan. "Me lähetään täältä tänään" Aleksi sanoo keskittyneenä. "Mitä sä jätkä selität" Kysyn, komerossa on todella ahdasta joten olen tälläkin hetkellä aivan kylkoi kyljessä Aleksin kanssa. "Noh että mä haluan pois ja oon nyt suunnitellu et miten päästää" Aleksi aloittaa. Hänellä on varmasti hyvä suunnitelma joka on mitäluultavimmin myös pitkä, joten päätän ottaa paremman asennon niin että pääni on Aleksin sylissä ja jalat kohti kattoa, tuntui vähän siltä että taju lähtisi, en itsekkään ollut tajunnut ettei päästäisi pois ehkä koskaan jos ei itse yritetä ajatus karkaamisesta ahdisti, mutta enemmän ahdisti tänne jääminen. 

Aleksi katsoo minua, naurahtaa ja jatkaa sitten selittämistä. "Niin siis kun olin tuolla enkä niellyt sitä pilleriä niin näin että tän komeron vasemmalla puolella on ulko ovi, ja tää vasemman puoleinen seinä ei oo hirveen paksu et voitais helposti rikkoo se siin välis ku noi lähtee jonnekkin and in fact ne just lähti ettt ookkko valmis lähtee ja turha yrittää rikkoo tätä ovee ku se on varmaan sadal eri lukol kii ja voitais juosta sinne smaan paikkan mis käytiin pari päivää sit nii jos jätkät ois siin motaril ja siithän menee autoi et jos liftataa" Aleksi selittää melkein yhteen hengen vetoon, hän oli puolessa välissä siirtänyt kätensä hiuksiini ja alkanut tekemään lettiä. 

Hymähdän vähän ahdistuneesti ja nousen paremmin istumaan "Noh?" Aleksi kysyy. Tunnen alahuuleni vääntyvän alaspäin ja nenän pääni alkavan polttamaan. "Mikä on" Aleksi kysyy huolissaan ja siirtää toisen kätensä olkapäälleni. "Mua pe-pelottaa" Vastaan ja tunnen kuinka vesipisara vierähtää vapaapudotukseen silmästäni. Aleksi vetäisee minut puolimetriä itseensä päin, niin että olen tuon syleilyssä. "Mä tiiän, muakin pelottaa, mutta jos halutaan päästä pois niin nyt täytyy mennä, ennen kuin noi tappaa meijät" Aleksi kuiskaa korvaani, huokaisen ja siirrän jalkani vasempaa seinää vasten ja alan potkia.

Olemme saaneet seinään vasta pienen reijän, mutta jatkamme silti yrittämistä.

  *PUM* 

Seinä menee rikki, nousemme nopeasti ja tunkeudumme pienestä halkeamasta ulos. Minä menen ekana, kun pääsen ulos venytän selkääni ja katson ettei ketään näy, ulkona on lunta ja pimeää, kello on ehkä 00.27. Aleksi tulee ulos halkeamasta. tarraan tuon kädestä kiinni ja lähden juoksemaan henkeni edestä metsään, mikä oli tämän mysteeri mökin vieressä.

Puristan Aleksin kättä samalla kun vedän häntä hiukan eteenpäin. Kuulen tuttuja ääniä metsässä, joten pysähdyn kuin seinään ja vedän Aleksin mukanani makaamaan lumiseen maahan.

Aleksi pov 

Olli pysähtyy kuin seinää, keskelle metsää. Törmään Ollin selkään hiema, pian hän ottaa minua rinnuksista kiinni ja vetäisee minut lumiseen maahan makaamaan. Katson tuota kysyvällä katseella, ' Ne on tuolla' luen Ollin huulilta. Tunnen pelon vierivän kehooni. Olen näiden parin viikon aikana sivuuttanut omat tunteeni, sillä olen halunnut pitää huolta Ollista, ja lopujen lopuksi mitä väliä minulla edes on. Katson Ollia jonka kasvoilla vallitsee pelko. Minun ja Ollin välit ovat olleet sekaiset, ehkä hän tykkää minusta ehkä ei, ihan vitun perseestä, ota siitä sitten selvää, ei tästä koko tilanteesta edes saanut selvää. Kaikki ahdistaa ja vaikka tykkään suudella Ollia, silti suutelu on alkanut tuntumaan jotenkin oudolta näiden viikkojen aikana, ehkä osa syynä on se että meitä molempia käytetään seksuaalisesti hyväksi. Haluaisin kyllä suudella Ollia, ja tehdä paljon muutakin hänen kanssaan, mutta taidamme molemmat tarvita hetken aikaa ennenkuin päätämme mitä me olemme, tai mitä me aijomme tehdä. Päätin silti suudella Ollia, sillä pelko siitä etten selviäisi tästä enään oli suuri.

-----------------------------------

Sanoja: 1180

 

Iik selviääköhän ne vai jääkö uudestaan kiinni

Kiitos kun jaksatte lukee näitä, nähään ens luvussa pus<3