Kieroa peliä

912 55 52
                                    


Neljä silmäparia tuijotti meitä herkeämättä kun me astuttiin sisään treenikselle. Mä pidin edelleen pipopäistä Aleksia kainalossani ja odotin sen päästävän jo muut jännityksestä. Se sen sijaan näytti vain nauttivan siitä et sai odotuttaa toisia. Aika julmaa peliä vai mitä?

"Nyt on jätkät sellanen tilanne että..." se aloitti.

Sen ääni oli matala. Lähes neutraali. Et sä voinut olla noin julma! Ne veti kuitenkin sen äänenpainosta samantien omat johtopäätöksensä ja kuvitteli Aleksin tekevän kuolemaa. Meillä tämä tällainen katastrofiajattelu kun oli melkoisen tuttua kauraa.

"Et oo vittu tosissas.." Joonas sanoi hiljaa.

Mä en ollut varma olisko mun pitänyt itkeä vai nauraa. Tuon sairauden myötä Aleksille oli kasvanut aika hemmetin kiero huumorintaju, joka kai osittain oli auttanut sitä jaksamaan. Tässä kohtaa mä en voinut edes kuvitella kuinka kauhealta muista tuntui..

"Mä sain helvetillisen nivaskan papereita mukaani" Aleksi jatkoi.

Se piti katseensa tiukasti lattiassa kaiken aikaa. Mä taas seurasin kuinka paniikissa jokainen meidän edessä seisova jätkä oli. Niko näytti siltä et saattaisi hetkenä minä hyvänsä ruveta itkemään ja ihan aiheesta. Aleksin selitys kuulosti todella pahaenteiseltä. Vaikka mä tiesin totuuden, mua jännitti siitä huolimatta. Niin uskottavasti se stooriaan selitti.

Vihdoin se nosti katseensa jätkiä kohti ja hymyili.

"Ja niiden mukaan mä oon täysin terve" se sanoi.

Neliääninen helpotusten huokaus kuului meidän edestä ja seuraavassa hetkessä ne oli rusentaneet meidät jo kunnon ryhmähaliin. Jännittynyt ja ehkä hieman jopa pahaenteinen tunnelma oli äkkiä muuttunut onnelliseksi ja niin helpottuneeksi. Ja ihan aiheesta.

Muiden siirtyessä jo hieman kauemmas, Joonas jäi vielä halaamaan Aleksia. Se painoi otsaansa sen omaa vasten ja piti silmiään vain kiinni. Sen kädet piteli Aleksia käsivarsilta ja näytti puristavan lempeästi.

"Senkin sika.. mä olin ihan varma et jotain pahaa oli tapahtunut" Joonas sanoi hymyillen. 

Se siirtyi Aleksista hieman kauemmas ja pudisteli päätään hymy huuliaan koristaen.

"Sori, se oli aika mauton juttu" Aleksi vastasi hymyillen.

Niko nojasi käsillään mun olkapäähän ja katsoi helpottuneen näköisenä Joonasta ja Aleksia. Mäkin olisin ollut helpottunut jos vain olisin jo ehtinyt tajuamaan mistä oli kysymys. Toki mä olin onnellinen mutta jokin vaan ei ihan vielä tuntunut siltä kuin olis kuulunut tuntua. Ehkä se oli juuri se et mä en ollut ehtinyt vielä sisäistää asiaa. Niin pitkään tämän oli kuitenkin meidän jokaisen elämää varjostanut et tuntui oudolta ajatella sen kaiken olevan nyt mennyttä.

"Mä sain idean" Niko sanoi.

Aleksi käänsi katseensa siihen ja kohotti epäilevästi kulmiaan. Nikon ideat oli yleensä vähintäänkin kyseenalaisia. Toisaalta niin oli meidän muidenkin joten eipä tässä kukaan ollut oikeutettu toista tuomitsemaan.

"Me ei lähdetä viihteelle!" Aleksi naurahti.

Se oli joutunut aina meidän illanvietoissa pysymään kokis-linjalla, sillä sen lääkitys oli kieltänyt alkoholin. Eikä se tainnut olla valmis ottamaan vielä moista riskiä vaikka olisi ihan luvan kanssa saanutkin jo. Se oli täysin ymmärrettävää.

"En mä sitä ollut aikeissa sanoakaan" Niko puolustautui.

Mielenkiinnolla mä odotin mikä sen idea sitten oli, jos ei kerran tuo. Me ei oltu mitään järin liikunnallista porukkaa, eikä Aleksi saanut oikein sitäkään harrastaa joten.. eipä me oltu saatu tehdä sen kanssa oikeastaan yhtään mitään.. nyt kun se vihdoin oli jo luvallista, olis toki ollut ihan mukava tehdäkin jotain.

"Aattelin että jos oltais vietetty saunailta tänään" se jatkoi.

Tuo kuulosti jo miltei luksukselta. Kyllä se mulle vain kelpasi, paremmin kuin hyvin. Siitä oli aikaakin jo hetki kun me jätkien kesken viimeksi oltiin saunomassa oltu. Voiko olla edes mahdollista...? Saman kesän juhannuksena kun Aleksi oli sairastunut... voi luoja siitä oli aikaa!

"Illalla tulee Kärpät-HIFK-matsi.. katotaanko samalla?" Joonas kysyi.

JJ oli parantumaton lätkäkaksikko. Siis Joel ja Joonas... ne oli aina ensimmäisinä ulkojäillä kun sellaiset jonnekin tuli. Molemmat ne oli joskus pelanneet joten kai se selittyi osin sillä. Lapsuuden kaipuuta... herkkää etten sanoisi.

"Viis kärppää vastaan yks stadin kingi?" Niko sanoi virnistäen.

Aleksi oli ilmaissut hyvin selvästi kannattavansa Jokerien lisäksi myös HIFK:ta. Mä en uskonut sellaisen olevan edes mahdollista mutta kai se selittyi ensin mainittujen eri sarjatasoon... eivätpähän kilpailleet ainakaan liigassa keskenään.

"No se kuulostaa ihan perus tilanteelta HIFK:n pelissä" Aleksi vastasi hartioitaan kohauttaen. Sen asenne oli mun mielestä melko suloinen. Ironia omia kohtaan oli aina paikallaan. Paitsi oululaisille... me ei siedetty sellaista.

"Mä tulkitsen ton niin että kaikille sopii?" Niko sanoi kysyvästi.

Yhtäkään kieltävää vastausta ei miltään suunnalta kuulunut joten Nikon tulkinta oli kerrankin osunut oikeaan. Meillä olisi siis tänään luvassa saunailta ensimmäistä kertaa puoleen ikuisuuteen. Nyt oltiin jännän äärellä... 

***

Just asking.. olisko jollain toiveita uusien stoorien shippien suhteen? :) Ei siis just nyt oo tulossa uutta mut aattelin vaan kysyä josko jollain ois joku must have :)

Love me before you go✅Nơi câu chuyện tồn tại. Hãy khám phá bây giờ