Love me before you go✅

Läheisyyttä

"Vittu tänne kuolee!" Niko kirosi ja nousi lähteäkseen.

Sitä seurasivat Tommi, Joel ja alempana istuva Aleksi. Ja mä luulin Tommin ja Nikon jäävän tänne viimeisinä. Taistelemaan siitä kumpi kesti kauemmin. Aina viimeiseen mahdolliseen asti. Hyvä toisaalta että nekin ymmärsi välillä poistua saunasta ajoissa. Ennen kun tarvitsi antaa kenellekään tekohengitystä tai heittää lumihankeen jäähtymään. Nämäkin tapahtumat oli joskus nähty... molemmilla kerroilla kyseessä oli ollut Niko.

Mä jäin tuijottamaan vähän turhankin intensiivisesti nelikon viimeisenä menevää Aleksia. Sen niskasta valuvia hikipisaroita ja tuota kirotun kaunista kroppaa. Tämä ei tainnut ollakaan niin hyvä idea kun mä olin kuvitellut...

Tunsin inhottavan tökkäyksen kylkeäni vasten ja käänsi katseeni tuon suuntaan. Joonas katsoi mua virnistäen ja pudisteli päätään huvittuneen oloisena. Kiva jos edes sillä oli hauskaa... sillä ei huonoja päiviä tainnut edes olla.

"Ihan tosi Olli. Voisit sä haluta sitä enää enempää?" se kysyi naureskellen.

Kai se näki jo mun silmien pomppivan jossain lattialla tai kuolavanan roikkuvan suupielestä. Kyllä mä tiedostin itsekin olevani todella läpinäkyvä. Mä en vain mahtanut sille yhtään mitään. Ei ollut mun vikani et Aleksi oli noin jumalallisen kaunis.

"Älä viitsi" tuhahdin.

Kukaan jätkistä ei vielä tiennyt mun tunteistani Aleksia kohtaan mut jos tämä peli vielä pitkään jatkui, ei tämä kovin kauaa salassa pysynyt. Eikä mulla ollut mitään ongelmaa kertoa asiasta suoraan mutta mä vaan en halunnut kaikkien muiden tietävän ensin ja Aleksin itse olevan vasta viimeinen.

Mulla olis ollut jo pidemmän aikaa paikka kertoa sille mutta sattuneesta syystä mä en oikein nähnyt sen olevan sopivaa. Sillä oli ihan tarpeeksi ajateltavaa omassakin olemisessa saati että mä olisin alkanut vielä vaivaamaan sitä tunteillani. Vaikka olisihan sellainen varmaan ollut ihan mukava kuulla kaiken keskellä. Musta se ajatus vain tuntui todella tahdittomalta. Mä halusin odottaa oikeaa hetkeä.

"Alat säkin vähän jo kaivata läheisyyttä?" Joonas jatkoi kyselemistä.

En mä olis ehkä luonnehtinut asiaa ihan niinkään. Se oli melko harhaanjohtava ja laimea sanamuoto siihen nähden mitä mä itse ajattelin. Toki kaipasihan sitä läheisyyttäkin.. oli siitä kuitenki jo lähes puoli-ikuisuutta kun viimeksi oli päässyt jakamaan toisen kanssa elämän pieniä iloja. Huomionosoituksia ja hellyyttä. Läheisyyttä ylipäätään. Joten.. kai sitä voisi sitten niinkin asian ilmaista.

"Ehkä vähän..." myönnyin.

Helpommalla pääsin kun jätin kertomatta mistä todellisuudessa oli kyse. Kyllä ne saisi kuulla asiasta mutta vasta sitten kun se tieto oli saavuttanut jo Aleksin. Sillä oli oikeus kuulla asiasta ensimmäisenä. Siihen mun tunteet kuitenkin oli kohdistuneet.

"Sano suoraan vaan. Kyllä sä siltä saat mitä haluatkin" se tokaisi.

Aleksista ei voinut puhua edes samana päivän kun Nikosta... se oli aivan eri asia. Eikä mekään Joonaksen kanssa ihan samaan verrattavissa oltu. En mä ollut samanlainen kuin se. En ainakaan siinä mielessä.

"En mä puhu seksistä" huomautin.

Ihan kaikki ei ainakaan vielä toistaiseksi pyörinyt seksin ympärillä. Läheisyys oli paljon muutakin. Paljon enemmän. Vaikka hyvä lisä toki tuokin mutta en mä sen kanssa sänkyyn halunnut. Tai no... se nyt vaan ei ollut ehkä se kaiken ajankohtaisin asia tässä.

"Aleksi jos joku kaipaa ihan vaan halailuakin" Joonas totesi.

Tottahan se varmasti oli. Ei sekään ollut viime aikoina sen suuremmin päässyt nauttimaan läheisyydestä kun tässä kukaan muukaan. Olisikohan sellaista uskaltanut ehdottaa...?

***

Laittelen teille illalla myös oneshottia :))