Love me before you go✅

Treffit 2/2

Pitelin Aleksia kädestä johdatellessani sitä himaan läpi rappukäytävän hämäryyden. Se oli selvästi tyytyväinen meidän treffien antiin enkä mäkään voinut valittaa. Myönnetään, mä olin onnistunut omasta mielestäni aika hyvin.

Vedin avainnipun nahkatakkini taskusta ja katsoin hymyillen vierelläni seisovaa miestä. Se näytti ihan helvetin hyvältä. Mustat farkut jalassaan ja sininen kauluspaita päällään.. se oli syötävän upea..

Käänsin avainta lukossa ja vedin oven auki. Ohjasin Aleksin peremmälle ja nappasin ovessa roikkuvan avaimen mukaani. Menin tuon perässä eteiseen ja vedin oven kiinni. Avaimet lensi pöydälle ja katse tavoitti toisen hymyilevät kasvot.

Aleksi riisui kenkänsä ja laittoi ne nätisti niille tarkoitettuun telineeseen. Mun puolesta se olisi saanut jättää ne vaikka keskelle keittiön lattiaa, enkä mä olisi osannut olla sille vihainen siitäkään. Vaikka mä olin todella tarkka kaikesta tällaisesta.

Ripustin takkini naulaan ja asettelin kengät Aleksin omien vierelle. Nuo mustat maiharit sopi sille todella hyvin.. mua taas sellaiset ei olisi pukeneet vaikka mä olisin laittanut niiden kanssa mitä..

Mä olin aikeissa siirtyä poispäin eteisestä mut suunnitelmiin tuli pieni muutos kun Aleksi seisoikin yhtäkkiä mun edessä. Se hymyili ja kietoi kätensä mun niskaan. Mä pystyin miltei tuntemaan sen hengityksen huuliani vasten. Niin lähellä se oli.

"Kiitos ihanista treffeistä" se sanoi ja painoi huulensa hellästi mun omille.

Vaikka tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta, se sai silti perhoset pyörimään mun vatsassa. Tässä oli jotain erityistä.. painoin käteni Aleksin vyötärölle ja vastasin tuon tutkivaan suudelmaan. Purin sitä hellästi huulesta päästääkseni kieleni tutkimusmatkalle sen suuhun. Tämä olikin uutta..

Työnsin sitä varovasti kohti olohuonetta ja se puolestaan otti vastuulleen mun kuljettamisen makkariin. Ohjasin sitä suorinta reittiä kohteeseen, irrottamatta huuliani sen omilta. Tämä tutkimusmatka oli vasta alussa..

Olohuoneesta vasemmalle ja suoraan sisään. Painoin sen määrätietoisesti sängylle istumaan ja katsoin sitä hymyillen. Mä en saanut silmiäni irti sen punertavista huulista.. ne oli nyt jo turvonneet.. mitä ne olisi tunnin päästä.. mä olin jo valmiiksi pahoillani.

Mä sain jotain sairasta mielihyvää siitä miten Aleksi katsoi mua.. sen tuskin oli tarkoitus vaikuttaa siltä mutta musta sen katse kieli alistumisesta. Mä en pyytänyt sellaista mut olihan se nyt kiihottavaa..

Se alkoi avata yksi kerrallaan paitansa nappeja ja sai tuolla vain mun katseeni jumittumaan itseensä aivan täysin. Eihän sitä voinut olla tuijottamatta. Varsinkaan kun siihen oli lupa.. vaikka se jollain tasolla tuntui väärältä mutta sen tunteen sai onneksi nopeasti lakaistua piiloon monien muiden parempien tuntemusten alle. Enää mun ei tarvinnut ajatella sitä ystävänä josta oli väärin fantasioida jotain tällaista.. nyt mä sain ajatella sen poikaystävänä jonka kanssa tehdä totta niistä fantasioista.

Saatuaan napit alas asti auki, se jäi katsomaan mua odottavasti. Kyllä mä tiesin mitä se odotti.. mä en vaan.. mä en vaan halunnut kiirehtiä nyt. Meillä oli kyllä koko ilta aikaa.. mä halusin tutustua ihan rauhassa sen kroppaan, nyt kun se oli sallittua. Käydä hitaasti mutta varmasti läpi joka kohdan. Mä halusin tuntea sen ihan kunnolla. Joka kohtaa myöten.

"Olli?" se sanoi kysyvästi.

Kyllä mä vielä olin tässä ulottuvuudessa. Saa nähdä miten pitkään sitäkin riemua sitten kesti. Mä uskalsin veikata et mitä pidemmälle mentiin, sitä vähemmän mun aivotoimintani suostui enää yhteistyöhön.

"Eihän meillä oo mikään kiire?" kysyin varovasti, ottaen samalla muutaman askeleen lähemmäs Aleksia. Se hymyili ja pudisteli päätään huvittuneena. Se tarttui mua käsistä ja veti vierelleen. Jälleen mä vaan tuijotin sitä.. en mä osannut tehdä enää mitään muuta... parempi kai sekin kuin ei mitään.

"Edetään vaan ihan rauhassa.. just niin kun sopivalta tuntuu" se vastasi.

En mä olettanutkaan et sillä olis ollut kiire minnekään. Vaikka toisaalta ihan yhtä kauan meillä molemmilla oli aikaa siitä kun viimeksi oli harrastettu seksiä. Ehkä siitä oli jo niin kauan et ei ollut enää edes kiire...

Mä halusin tasata hieman tilejä sen kanssa ja riisuin itseltänikin paidan päältä. Aleksin silmät miltei kiilui kiinnostuksesta. Se teki ensimmäisen siirron ja kietoi kätensä mun niskaan, vetäen mut mukanaan sängylle.

Mä yritin parhaani mukaan välttää satuttamasta sitä millään tapaa. Ihan kun se nyt olisi mennyt siitä rikki kun se veti mut päälleen. Mä vaan olin tottunut olemaan sen kanssa varovainen. Se aika oli turhankin tuoreessa muistissa kun jokainen pienikin kosketus teki kipeää. Totta kai mä tiesin ettei enää oltu siinä pisteessä mutta se kai oli sitten vähän liiankin tuoreessa muistissa vielä.

"Rakas.. sulla on ihan lupa koskea muhun" se sanoi kuin mun ajatuksia lukien.

Kyllä mä sen tiesin. Tässä vain oli monta asiaa jotka saivat mut tuntemaan oloni hieman levottomaksi. Se ei todellakaan ollut tyypillistä mulle..

"Sitä mä vaan etten vahingossa satuta sua.." sanoin hiljaa, laskien katseeni sängyn pintaan. 

Sitä mä pelkäsin niin paljon et olin vaikka valmis jättämään leikin kesken. Ihan totta..

Aleksi nosti kätensä mun poskelle ja silitti hellästi. Vaikka mä en saanut nostettua katsettani siihen, mä tiesin tuon hymyilevän. Mä tunsin sen.

"Älä mieti sitä vielä" se vastasi.

Se olikin helpommin sanottu kuin tehty... olinko mä todella kadottanut itseluottamukseni täysin. Eihän tämän näin vaikeaa kuulunut olla.. eihän?

"Suutele mua nyt vaan" se kuiskasi.

Mä nostin kasvoni sen omien tasolle ja katsoin hetken sen kauniin sinisiin silmiin. Se oli niin rauhallinen.. miten se oli edes mahdollista? Olisinko mäkin voinut saada edes murto-osan siitä..?

Ravistelin kaikki ylimääräiset ajatukset pois päästäni ja tein juuri niin kuin se oli pyytänytkin. Sen huulet oli pehmeät kuin vaahtokarkki. Ja aivan yhtä herkulliset. Ei niitä voinut vastustaa. Sula mahdottomuus sanoa ei. Onneksi mun ei tarvinnut edes yrittää. 

***

Saatte tähän väliin tällasen söpön herkistelyn koska illalla esitettävä oneshotti tulee olemaan kaikkea muuta :) Ja tämän seuraava osa se vasta sulonen onkin (: