Love me before you go✅

Ystäväsi?

Mustat hiukset soljui mun sormien lomassa kun mä silittelin puoliksi syliini nukahtaneen Aleksin takkutukkaa. Tommi ja Joel olivat liuenneet pelipaikalta hetki sitten ja mä olin jäänyt Joonaksen, Nikon ja Aleksin kanssa vielä tänne. Osittain siis ehkä jopa hieman vastentahtoisesti sillä Aleksi oli nukahtanut mun syliin kesken leffan. Se oli istunut mun vieressä ja nuokkunut siinä aikansa kunnes oli antanut unelle periksi ja nukahtanut pää mun rintaa vasten.

"Joonas.. tuotko viltin mulle?" kysyin hiljaa vähän matkan päässä seisovalta mieheltä. 

Se nyökkäsi hymyillen ja lähti makuuhuoneen suunnalle. Se ilmeisesti tiesi mistä löysi haluamansa. Tai minun haluamani kai tässä tapauksessa. Eikä ihmekään.. se vietti varmaan enemmän aikaa täällä kuin kotonaan.

Niko oli kysynyt et tarvitsinko mä jotain mutta mä olin tullut siihen lopputulokseen et näin oli hyvä. Kunhan mä sen viltin sain, niin olin jo kovin tyytyväinen. Mulla olis ehkä ollut hieman nälkä mut toisaalta taas ei. Mä tyydyin siihen mitä oli ja valmistauduin jo henkisesti siihen etten tulisi tämän yön aikana kovinkaan montaa tuntia nukkumaan. Tämä ei nimittäin ollut nukkuma-asennoista mukavin.

Mutta enköhän mä tästä yöstä selviäisi. En mä kuitenkaan raaskinut Aleksia herättää. Ja mä tiesin et jos olisin lähtenyt kikkailemaan itselleni parempaa asentoa, mä olisin aivan varmasti onnistunut sen herättämään. Ja se oli viimeinen asia mitä mä olisin halunnut.

Joonas asteli makuuhuoneesta fleecehuopa käsissään ja laittoi sen varovasti meidän päälle. Mä autoin toisella kädellä sen verran et sain sitä enemmän Aleksin päälle jottei sille ainakaan tulisi kylmä. En mä itsestäni niin välittänyt mutta pääasia et se vain pysyi lämpimänä.

"Kiitos" sanoin hiljaa Joonaksen suuntaan.

Se katsoi meitä hetken ja hymyili sitten. Mä tiesin itsekin tämän näyttävän varmasti melko huvittavalta. Mä istuin sohvalla Aleksi kyljessäni kiinni ja silittelin varovasti vuorotellen sen hiuksia ja selkää. Sitä mä olin tottunut tekemään jo aiemmin sen vierellä valvoen. Hellän kosketuksen sanottiin olevan parantava ja turvallisuuden tunnetta lisäävä. Se oli vain jäänyt mulle automaationa.

"Hyvää yötä söpöläiset" Joonas sanoi virnistäen ja lähti Nikon luo.

Vai söpöläiset... jaksa nyt silläkin sitten kiusata. Mä kelpuutin tämän silti vallan mainiosti. Yksi huonosti nukuttu yö oli aika mitätön hinta siitä et mä sain pitää sitä taas sylissäni. Vetää keuhkoni täyteen sille ominaista tuoksua ja katsella sen unen kautta räpsyviä silmiä. Olla vain lähellä. Välittämättä siitä et toinen oli autuaan tietämätön niistä tunteista, joita mulla sitä kohtaan oli.

Kyllä mä niistä kertoisin. Aivan varmasti. Sitten vaan kun löysin oikean hetken sille. Juuri nyt sen piti vain saada keskittyä rauhassa tajuamaan se tosiasia, et normaali elämä oli jälleen mahdollista. Vielä se oli sen verran epävakaassa tilassa asian suhteen et mä en halunnut horjuttaa sen sielunmaisemaa tällaisella.

Vielä hetken verran mä olin sun ystäväsi Olli, joka halusi huolehtia ja auttaa sut takaisin tavanomaiseen arkeen. Vielä hetken.. mutta sitten kun aika oli kypsä, mä olinkin sun ystäväsi Olli, joka oli auttamattoman rakastunut suhun. Joka halusikin yhtäkkiä jakaa sen tavanomaisen arjen yhdessä sun kanssa. Ei se helppoa tullut olemaan... 

***

Sori ku oon ny viime aikoin ollu kauhee epäaktiivine :/ Harrastukset ja työt vaa haluu viedä kauheesti mun aikaani