Love me before you go✅

Aika kertoa?

Tylsän näköisiä paitoja toisensa perään ja ankeita huppareita vailla mitään tekstuuria ja kuvitusta. Tämä olisi varmasti ollut Joelin unelma... mulle täältä ei kuitenkaan tuntunut löytyvän yhtään mitään. En mä sanonut että kaiken olisi tarvinnut olla kirjavaa sateenkaaren väreillä koristeltua sekamelskaa mutta tekihän värit vaatteista aina hieman pirteämpiä. Mä kun olin lopen kyllästynyt käyttämään mustaa ja harmaata. Mä halusin elämältä vähän muutakin...

"Mites olis tämä?" kuului Ollin ääni jostain taaempaa.

Käännyin katsomaan sen löydöstä ja olin hetkittäin jopa valmis harkitsemaan sitä. Mustalla pohjalla oli tumman punaisia kukkia kuvioituna. Se oli kieltämättä hieno mutta kovin tummanpuhuva sekin. Nyt oltiin menossa kovaa vauhtia kohti kesää, joten jotain muuta oli nyt löydyttävä kuin mustaa.

"Sekin on kovin tumma" vastasin Ollille hieman pettyneenä.

Se ymmärsi yskän ja laittoi kädessään olevan vaatekappaleen takaisin omalle paikalleen. Sitä paitsi tuo oli ehkä enemmän Ollin omaa tyyliä. Se olisi varmasti näyttänyt syötävän hyvältä moisessa. Ainahan se hyvältä näytti mutta oman tyyliset ja juuri sopivasti istuvat vaatteet korosti moista piirrettä vielä entistä enemmän. Vaikka olihan sitten niitäkin ihmisiä joille sopi kaikki ja sitten oli niitä joille ei sopinut mikään. Mä taisin lukeutua tuohon jälkimmäiseen kategoriaan...

"Eikö tää olis hyvä?" Olli hihkaisi.

Käännyin jälleen katsomaan mitä se tällä kertaa oli löytänyt. Sen esittelemä huppari sai mut miltei nauramaan. Se oli löytänyt käsiinsä punaisen hupparin johon oli painatettu rintaan kuva siniseen paitaan pukeutuneesta apinasta, joka piteli toisessa kädessään puoliksi kuorittua banaania. Alapuolella oli keltaisella kirjailtu teksti "your little monkey". Tuohan oli juuri täydellinen.

"Kiitti vaan" naurahdin ja jatkoin matkaani.

Ehkä ei kuitenkaan... olihan tuo suloinen mutta en mä ihan tuota tarkoittanut. Jos se olisi ollut ilman tuota kuvaa ja teksti hieman erilainen, mä olisin todennäköisesti voinut harkitakin jopa sovittavani tuota. Mä kun olin tullut siihen pisteeseen etten voinut ostaa enää vaatteita niitä sovittamatta. Ehkä se otti vain oman aikansa totutella taas uuteen vaatekokoonsa. Olin mä silti tähän huomattavasti paljon tyytyväisempi kuin siihen puolen vuoden takaiseen ruipeloon.

"No mutta kun sä oot mun pieni apina" Olli ilmoitti.

Se otti mun lyhyehkön etumatkani kiinni ja kietoi kätensä mun ympärille, painaen samalla leukansa mun olkapäälle. Kukakohan se apina tässä oli? En mä silti vastaankaan pistänyt jos se halusi mua tuollaiseksi kutsua. Eikö vähän jokaisella pariskunnalla ollut jotain outoja lempinimiä toisilleen. Jos mä olin apina niin mikä Olli sitten oli? Banaani?

"Sovitaan niin" vastasin huvittuneena ja tartuin lempeästi ympärilläni oleviin käsiin.

Kiepsautin itseni irti sen otteesta ja käännyin katsomaan sitä hymy huulillani. Eihän tämä nyt ihan niin kamalaa ollutkaan... ainakaan vielä tähän mennessä siis. Katsotaan jos tilanne on vielä tunnin päästä sama niin sitten mä saatoin luovuttaa asian suhteen...

"Ei täällä oo mitään kivaa, vaihdetaan kauppaa" sanoin hiljaa ja tartuin Ollia kädestä.

Lähdin kuljettamaan sitä ulos liikkeestä, miettien samalla että mitäköhän meidän fanit ajattelisivat jos näkisivät meidät nyt. Mehän ei siis oltu vielä julkistettu suhdettamme mitenkään virallisesti. Vain muut bändin jätkistä tiesivät. Ehkä olisi jo aika kertoa... 

***

Saatte viel tätäkin ennen ku kaikki vetäytyy kattoo Linnan juhlii :)