Love me before you go✅

Ostoksille!

Olli oli heti aamusta alkanut heitellä kuningasideoita ilmoille ja mä olin nähnyt parhaakseni tyytyä kohtalooni. Se oli niin innoissaan etten mä voinut kieltäytyäkään. Ja ihan aiheellinen sen suunnitelma kyllä olikin.. ei sitä voinut kieltää.

Mä olin tuskaillut ennen meidän baarireissua paitojeni kanssa kun kaikki tuntuivat käyneen pieniksi. Nyt Olli halusi viedä mut ostoksille. Ja minä suostuin sen mieliksi vaikka mä olisinkin mieluummin jäänyt tänne makoilemaan toisen lämpimään syliin. Mä kun en olisi oikein jaksanut innostua mistään shoppailureissusta nyt... eikö oltais mieluummin menty vaikka treenikselle.. siellä aika kului paljon nopeammin ja todennäköisyydet siihen että sai aikaan jotain hyödyllistä, oli huomattavasti suuremmat.

"Tuu jo muru!" kuului lempeä käsky eteisestä.

Miten se jaksoi innostua moisesta niin kovasti... mua ahdisti pelkkä ajatuskin. Vaikka ihan aiheellinen tämä reissu varmasti olisikin. Ja hyväähän Olli sillä vain tarkoitti. Se osasi vain ajatella muiden parasta sivuuttaen omat tarpeensa. Kuten aina. Se siinä kovasti kiehtoikin... ehkä sille pitäisi opettaa myös tervettä itsekkyyttä. Se saattaisi olla ihan paikallaan.

Raahauduin eteiseen Ollin luo ja katsoin sitä lievästi turhautuneena. Joko mä olin muistanut sanoa et juuri nyt mä en olisi jaksanut tätä yhtään...

"Mä haluun sit kahville hyvitykseksi tästä" huomautin.

Olli nauroi vieressä kun mä kiskoin närkästyneenä kenkiä jalkaani. Hyvä sun oli nauraa... pyöräytin silmiäni ja vedin maihareideni naruja solmuun. Ollia vain jaksoi huvittaa...

Nostin katseeni lattiasta ja kohtasin tuon hymyilevät kasvot. Se kietoi kätensä mun niskaan ja veti mut lempeään halaukseen. Siinä kelpasi viettää tovi jos toinenkin.

"Sullehan tässä vaatteita ollaan menossa ostamaan" se huomautti huvittuneena, siirtäen samalla katseensa muhun. Se siirsi mun hiuksia sivumpaan ja hymyili.

Kyllähän mä sen tiesin mutta olisin mä pärjännyt vielä näinkin. Olihan mulla tuolla vielä paljon huppareita ja t-paitoja jotka sopivat oikein hyvin. Ei tämä niin välttämätöntä olisi ollut.

"Olisin mä vielä pärjännyt vanhoillakin" tokaisin.

Olli naurahti ja veti mut lempeään halaukseen. Hengitin sen tuoksua keuhkoihini saaden tuosta jotain selittämätöntä mielihyvää. Sen suihkunraikas iho tuoksui ihanalta ja tulos oli vielä puolet parempi kun siihen yhdisti sen lemppari tuoksun. Se alkoi pikkuhiljaa olla myös mun lemppari...

"Sä tuoksut hyvältä" mumisin.

Kehut oli aina paikallaan joten se varmasti arvosti asiaa. Olihan se aina mukava kuulla toisen sanovan jotain miellyttävää ulkonäöstä tai olemuksesta muuten vain. Enkä mä vielä tähän mennessä ollut löytänyt Ollista yhtä huonoa sanottavaa.

"Vaikka sun kehut onkin imartelevaa kuunneltavaa, mä tiedän että sä yrität vain pelata aikaa" se sanoi virnistäen.

Ei se mun tarkoitukseni ollut. Turha mun motiiveja oli alkaa epäillä. Oma vika kun tuoksui niin hyvältä.

"Voidaanko mennä sitten sinne kahville?" kysyin anovasti nostaen katseeni taas sen kasvoihin. Sitä vain hymyilytti. Kiva niin.. olisihan se nyt harmittanut jos toista ei olis lainkaan mun seurassa hymyilyttänyt.

"Mennään vaan" Olli vastasi ja kietoi kätensä mun olkapäille.

"Mä tarjoan kyllä" tuo jatkoi hymyillen.

Oliko se aina ollut tuollainen herrasmies? Vai oliko moinen piirre kuoriutunut siitä vasta nyt kun me oltiin alettu seurustelemaan? Tai sitten mä vaan en ollut tajunnut sitä aiemmin.

Mä nappasin nahkatakkini naulakosta ja vedin sen päälleni. Se saisi nyt luvan kelvata. En mä keksinyt tähän hätään parempaakaan. 

Olli avasi oven ja ohjasi mut rappukäytävään. Se tarkisti vielä että kaikki tarvittava oli mukana ja seurasi sitten perässä.

"Alahan miettiä haluatko mutakakkua, mustikkapiirakkaa vai juustokakkua sen kahvisi kanssa" tuo tokaisi virnistäen ja kietoi kätensä mun ympärille. Olipas se ihana... mulle olisi riittänyt ihan vain pelkkä kahvi. Ainakin se oli oppinut huomaamaan että mä olin todella makean perään.

"Ehkä mä otan juustokakkua" sanoin hymyillen ja käännyin katsomaan Ollia silmiin.

Se näytti söpöltä musta pipo päässään, hiukset pilkottaen sen alta. Sillä oli musta pitkä takki päällään mikä sai sen näyttämään entistäkin lyhyemmältä. Sittenpä meitä oli kaksi...

"Sä saat mitä vain haluut mutta hoidetaan ne ostokset ensin pois alta" se tokaisi ja painoi kevyesti pusun mun nenän päähän. Hyvä on. Se oli ihan oikeassa. Mitä nopeammin tämä hoidettais pois alta, sitä parempi. Ainakaan ei tarvinnut tätäkään asiaa miettiä sitten pitkiin aikoihin. 

***

Nyt on kuulkaas graindattu uusia osia oikein urakalla. Uutta Jikoakin on sellaset 6 osaa jo valmiina :)