Rich Bitch II Ashton Irwin fanfic, Finnish [A.I.] {valmis}

44. luku

x Charlotte x

Istuin poliisiasemalla kuulusteluhuoneessa. Huone oli kolkko ja karu, ei mitään ylimääräistä. Vain neljä muovituolia ja valkea pöytä ruuvattuna lattiaan kiinni. Vastapäätä minua istui kaksi poliisia, mies ja nainen. Mies oli nuori ja oletetusti vasta valmistunut poliisiksi. Hänen mustat hiuksensa olivat leikattu lyhyeksi ja vihreät silmät olivat valppaat. Nainen hänen vierellään hoiti toimistotöitä enemmän. Hän oli vanhentumaan päin, vaaleat hiukset ponihännällä ja silmät papereissa vähän väliä.
"Mistä sinä tämän kaiken tiedät?" mies kysyi minulta pitäen käsiään ristissä pöydän päällä.
Olin saapunut puolisen tuntia sitten paikalle. Ashton luuli minun menneen shoppailemaan vielä uusia kenkiä, joten olin täällä ilman muiden tietoa. Olin kertonut kaiken poliisille muutamaan otteeseen niin tarkasti kuin saatoin.
"Eilen sain puhelun, jossa viitattiin jotain asiaan liittyen. Tein omia tiedustelujani ja sen seurauksena sain selville tämän", selitin jättäen Luken pois tarinasta. "Ashton on koko tämän ajan halunnut pitää minut itsellään, luonaan. Hän on pelännyt, että lähtisin ja jättäisin hänet. Hän haluaa minun pysyvän hänen omanaan."
"Oletko aivan varma?" nainen kysyi katsoen minuun tiiviisti.
Nyökkäsin. En väistänyt heidän katseitaan. "Hän tappoi isäni. Hänen on saatava rangaistus."
Mies vilkaisi naisen papereita ja nyökkäsi myöntävästi. "Lähetämme partion heti-"
Pudistin päätäni. "Ehdotan parempaa aikaa."
Miehen kulma kohosi epäilevästi. "Me emme tee täällä minkäänlaisia poikkeuksia, neiti Swan."
Hymyilin hieman. "Meillä on tänä iltana juhlat, joihin olemme menossa. Ashton juhlii valloituksiaan markkinoilla. Paikalla on suuri määrä tuttuja. Haluaisin pidätyksen tapahtuvan heidän edessään."
"Me emme tuhoa muiden elämiä tahallaan", nainen muistutti. Hän katsoi minuun arvioivasti.
"Tämä tulee muutenkin julkisuuteen", muistutin heitä. "Haluan vain kaikkien näkevän, miten katala Ashton on."
Mies katsoi naiseen. He kävivät sanatonta sotaa, minkä mies näköjään voitti. Hän kääntyi katsomaan minuun.
"Voi olla, että mahdollisesti partio olisi vapaana yhdeksän maissa. Sen enempää emme voi viivästyttää tätä", hän kertoi nojaten selkänojaan.
Hymyilin kiitollisena. Ashton saisi maksaa tekojaan ja näin kaikki saisivat tietää, mitä hän on tehnyt. Hän ei voisi jatkaa enää omaa elämäänsä. Hänen olisi lähdettävä päästyään linnasta. Tiesin, ettei hän tulisi elämään linnassa koko elämäänsä, mutta saatoin vain toivoa sitä.
Tietenkin se pisti sydäntäni hieman. En halunnut Ashtonille pahaa, rakastin häntä. Kannoin hänen lastaan. Mutta hän tappoi isäni, hän vei minulta ainoan perheeni. Käteni lennähti mahalleni automaattisesti. Minulla oli uusi perhe nyt. En menettäisi tätä lasta.
"Tasan yhdeksältä sopii loistavasti."

//Kuten jotkut jo ovat osanneet arvella, tämäkin tarina tulee loppua kohti! Näin ollen loppu on privana, joten seuraajat voivat vain nähdä tarinan ((oletan, ettei tämä koske moniakaan teistä, sillä ainakin luvut 10 ja 28 ovat privoja ja ehkäpä olette ne jo lukeneet)). Toivon, että tämä loppu myös näkyy kaikille seuraajilleni, sillä joillekin se on tuottanut vaikeuksia!