Kun Me Oltiin Kauniita

Luku 3

Keskiviikko 28.10

Saavuin viimein kotiin ja avaan ulko-oven ja äitini on suoraan edessäni.

"Noniin hyvä. Olinkin juuri lähdössä. Tuun yöllä takasin, heippa pitäkää hauskaa" tuo sanoo.

"Joo heippa" sanon ja alan riisuutumaan samalla kun ovi pamahtaa takanani kiinni. Heitän takin kenkineen sivuun ja kävelen reppu selässäni eteisestä suoraan olohuoneeseen, jossa Ville katsoo jotain lastenohjelmaa telkkarista. Tuo kuitenkin kääntää katseensa äkkiä ja huomaa minut. Heitän reppuni lattialle telkkarin viereen.

"Eeemii!" Ville kiljahtaa ja nousee lattialta halaamaan jalkaani.

"Heippa" sanon hymyillen ja nostan pojan syliini. Halaan tuota tiukasti ja kävelen sohvalle istuen alas.

"Missä sä olit?" Ville kysyy minulta samalla kun istuu paremmin syliini.

"Olin kavereitten kanssa" vastaan ja siirrän katseeni telkkariin.

"M-miks ne ei tullu tänne?" tuo kysyy ja tarttuu minun paidastani kiinni.

"Ne meni vielä ostamaan asioita" sanon ja vilkaisen poikaa sylissäni. "Mitä sä haluut tehä?"

"Mennään sinne puistoon! Mut eka tää ohjelma" Ville huudahtaa ja naurahdan nojautuen sohvaan paremmin. Telkkarista näkyy Paavo Pesusieni ja Ville on ihan hulluna siihen. Kaikki pitää olla siihen, Pesusieneen liittyvää.

Otan puhelimeni taskustani ja huomaan ilmoituksen näytölläni joka on tullut Instagramista.

Käyttäjä Jesse_098 alkoi seurata sinua

Naamani leimahtaa punaiseksi ja tuijotan ilmoitusta. Apua miksi edes punastuin näin pahasti?? Ei voi olla todellista. Avaan puhelimeni ja menen instaan katsomaan Jessen kuvia. En ole ennen katsonut niitä. Joitakin kuvia kavereittensa kanssa, joku kuva Oonan kanssa ja joitain selfieitä. Hän on kyllä ihan hemmetin hyvännäköinen.

Mietin hetken kannattaako minun alkaa seuraamaan häntä takaisin. Ei vielä! Liian aikaista, ehkä muutaman tunnin päästä. Joo.

"Onko sulla nälkä? Kannattaa syödä ennenkuin mennään sinne puistoon" kysyn Villeltä ja laitan puhelimeni sohvalle. Tuo nyökkäilee vastaukseksi ja nostan tuon pois sylistäni ja kävelen keittiöön tekemään leipää. Avaan jääkaapin ottaen sieltä voin, juuston ja omenamehun. Kaadan ensin omenamehua mukiin ja teen äkkiä leivän valmiiksi. Etsin vielä lautasen kaapista ja menen takaisin olohuoneeseen ojentaen ruuan. Ville alkaa mussuttaa niitä ja istahdan taas sohvalle napaten puhelimen selaillen sitä. Katson vielä Jessen insta kuvia, kunnes heilautan päätäni. Äh turha minun edes on haaveilla hänestä. Hän on varattu ja varmaan vihaa minua. Hitto vieköön.

Jesse_098 tykkäsi kuvastasi.

Laitan käteni naamani eteen ja huokaisen. Hän juuri tykkäsi kuvastani jonka laitoin eilen. Ei ole todellista. Eii tämä varmaan mitään tarkoita, tai öö-

"Mä oon valmis, mennään sinne puistoon nyt" Ville sanoo keskeyttäen ajatukseni.

"A-aa joo mennään" sanon ja nousen äkkiä sohvalta napaten tuon lautasen ja mukin vieden ne keittiöön, kunnes menen takaisin olohuoneeseen sammuttaen telkkarin. Viiton vielä Villelle, että hän tulee eteiseen.

Tungen äkkiä puhelimeni takataskuuni ja otan kaapista Villen haalarin. Istahdan lattialle alkaen pukemaan tuota. Hän tunkee jalkansa ensin ja sitten kätensä, kunnes laitan tuon vetskarin kiinni. Laitan hänelle vielä hanskat, pipon ja kengät. Tuon jälkeen alan itse pukemaan ulkovaatteita. Laitan takkini vetoketjun kiinni, laitan hanskat taskuuni ja solmin äkkiä kengännauhani ja olemmekin jo ulkona ovesta. Tarkistan kuitenkin vielä, että menihän ovi lukkoon.

"Käydään hakemassa varastosta sulle pulkka" sanon ja Ville alkaa juoksemaan kohti varaston ovea. Ulkona on jo todella pimeä, mutta pakkasta on onneksi vain 4 astetta. Avaan avaimilla oven laittaen valot samalla päälle ja näen pulkan suoraan edessämme. Kävelen sen luo samalla, kun Ville jää oven suuhun odottamaan. Otan hyllyltä vielä pienen valkoisen lampaantaljan ja lähden varastosta sammuttaen valot. Heitän pulkan maahan ja laitan taljan paikoilleen, kunnes poika on jo istumassa sen kyydissä.

"Noni mennään" sanon ja Ville hurraa söpösti taputtaen käsiään. Alan vetämään pulkkaa kohti puistoa. Toivottavasti siellä ei ole ketään.

**

Olemme ihan lähellä puistoa ja näen ihan kunnon porukan puiston keinuilla. Alan jo nyt katumaan, että tulimme tänne. Pysäytän pulkan ihan puiston reunaan ja Ville kapuaa siitä ylös lähtien juoksemaan kohti jotakin rimpuilutelinettä. Menen tuon perässä ja huomaam, että keinuilla on tuttua porukkaa. En olisi ikinä arvannut, tietenkin Salmisen porukkahan se siinä. Laitan hupun päähäni, että he eivät tunnistaisi minua. Menen seisomaan rimpan viereen, jossa Ville jo sekoilee jotain.

"Eemi kato täällä on tälläsiä tähtiä!!" tuo huutaa kontaten loivat portaat ylös.

"Joo hienot tähde-"

"Eemi? Ootko se sinä? " kuulen tutun äänen huutavan. Se on Oona. Käännyn ympäri ja huomaan kuinka kaikki tuijottavat minua.

"Jooh"

"Oota tuun sinne" tuo huutaa ja lähtee kävelemän kohti minua tyyliin koko jengi mukanaan. Ei älä tule tänne jätä mut rauhaan.

"Oiii kuka toi on? Ei kai vaa oo sun?" Oona naurahtaa saapuen luokseni ja osoittaa Villeä.

"Ei oo mun. Toi on mun pikkuveli" sanon laittaen molemmat käteni taskuihini.

"Minkä ikänen ja mikä sen nimi on?" Oona jatkaa kyselemistä. Jessus rauhoitu.

"Se on neljä ja nimi on Ville" vastaan. Huomaan, että Oonan viereen tulee Jesse ja joitain tuon kavereita. Katseeni laskeutuu heti maahan ja potkin hieman maata kengälläni. Muut jäivät hieman kauemmas, ehkä ihan hyvä vaan.

"Eemi kuka toi on?" kuulen yhtäkkiä Villen äänen ja hän nykäisee housuistani. Ennenkuin ehdin edes avata suuni Oona on jo äänessä.

"Mä oon Eemin kaveri. Sä oot niin söpö" Oona sanoo lässyttäen, mutta Ville menee taakseni.

"Sori, Ville on vähän ujo" sanon ja nostan katseeni ja silmäni kohtaa taas Jessen.

"Näytätte ihan samalle" Oona lässyttää nostaen katseensa Villestä minuun.

"Nonii lähetää vittuu täältä!!" joku huutaa kauempaa. Joo lähtekää pliis.

"No joo joo!! Noh mut me ny aateltiin lähteä nii et nähää koulus sit" Oona sanoo lähtien muitten kavereittensa kanssa.

"Juu, moikka" sanon hiljaa, kunnes huomaan, että Jesse on jäänyt vielä paikoilleen ja hän katsoo minua, kunnes siirtää katseensa Villeen.

"Söpö" Jesse sanoo matalalla äänellään, kunnes lähtee vielä vilkaisten minua. Näen hänen selkänsä enään, kunnes hän katoaa johonkin autoon ja lähtee. Tarkoittiko hän Villeä vai?

"Eemii mennään keinumaan" tuo sanoo ja nyökkään äkkiä ottaen pojan syliin kävellen keinuille. Lasken hänet yhteen ja alan antamaan hänelle vauhtia. Ei ihan oikeasti tuo mies saa minut ihan hulluksi. Ja mistä lähtien Oona on ollut mulle kiltti? Se vielä kiusas mua ku oltiin lukion ykösellä.

Annan vielä yhdet vauhdit Villelle, kunnes haukottelen ja istun viereiseen keinuun katsoen puhelintani. Pistän kuitenkin puhelimen pois ja siirrän katseeni taivaalle. Muutamia tähtiä näkyy joissakin paikoissa, kunnes näen tähdenlennon.

"Eemi käydään vielä laskemassa pulkalla" Ville sanoo ja käännän katseeni tuohon hymyillen.

"Joo mennään laskemaan" sanon ja nousen keinusta.

________________________________