Kun Me Oltiin Kauniita

Luku 16

Sunnuntai 1.11 ja maanantai 2.11

Kävelen ympäri kauppaa etsien äitiäni ja Villeä, kunnes huomaan heidät jollain meikkihyllyllä. Ville ottaa käteensä jonkun huulipunan yrittäen tunkea sen suuhunsa ja äiti repii sen tuon kädestä toruen samalla yrittäen katsoa jotain omia juttujaan. Lähden kävelemään heitä kohti ja Ville huomaa minut heti alkaen sanomaan nimeäni ja äiti kääntyy minun suuntaani alkaen hymyilemään. Äitini näyttää oikeasti aika nuorelta ikäisekseen. En mä edes muista minkä ikäinen hän on tällä hetkellä. Äitillä on todella terävät kasvon piirteet ja ei melkeen ollenkaan ryppyjä ja hän on todella kaunis. En tajua miten isäni pystyi pettämään tuota naista.

Oikeastaan minulla ja isällä ei ole koskaan ollut oikein hyvä isä-poika suhde. Isä on aina vain vittuillut minulle ja on aina vihainen jostain syystä. Hän on aina pitänyt enemmän Villestä kuin minusta. Hän sanoi aina kännissä, että en osaa käyttäytyä, miksi olen olemassa ja miksi Ville on minua niin paljon parempi. No tietenkin hän on nuorin lapsi ja saa kaiken minkä tahtoo ja sitten kaikki paska tulee vain vanhemmalle lapselle. Niin no olihan niitä hyviä päiviä, kun isä ei ollut huonolla tuulella ja saattoi jopa nauraa kanssani jollekkin tai ostaa minulle karkkia kaupasta tai antaa rahaa. Ei sitä kyllä tapahtunut useasti. Tässä vaiheessa toivoisin vain, että äiti löytää jonkun uuden ja unohtaa sen paskiaisen kokonaan eikä minun tarvitsisi enään koskaan mennä isälle. Ei oikein huvita mennä ihmiselle joka toivoo, että en olisi olemassa. Yritin monesti selittää äitille mitä isä on sanonut minulle, mutta äiti oli niin manipuloitu, että ei hän ei uskonut minua.

En varmasti olisi mennyt isälleni, mutta Ville on olemassa ja hän tykkää vielä isästä niin kai sen on pakko mennä ihan vain hänen takia. Hyvä puoli on se, että Jesse tulee sinne joten minun ei täydy olla niin paljoa isän kanssa ja hän nyt saa viettää aikaa lempi lapsensa kanssa. En varmaan kestä sitä jos avaan oven kun menen hänen luokseen ja eka asia mitä tulee minua vastaan on joku vitun muija siellä talossa. Olen talosta ulkona ennen kuin kukaan ehtii sanoa mitään, koska en kestä katsoa sellaista pelleä sekunttiakaan.

"Noniin siinähän sinä olet. Oliko kivaa Ainolla?" äiti kysyy ja laittaa Villen käsissä olevan esineen takaisin paikalleen.

"No joo oli. Sen iskä vaa alko hiillostaa ihan hirveesti mua ja yhtä Jesseä ku oltiin siellä" vastaan katsoen Villeä kun tuo taas säätää jonkun asian kanssa minkä otti käsiinsä uudestsan. Äiti repii senkin pois häneltä ja Ville alkaa mököttämään laittaen kädet puuskaan.

"Ville elä koske enää mihinkään. Et saa muuten sitä tikkaria jos et käyttäydy" äiti sanoo Villelle ja tuo nyökkää nöyränä.
"Jaa en oo kuullukkaa tästä Jessestä. Onko se sun joku uus kaveri?"

"Joo on se. Tutustuttii sillo ku olin siel synttäreillä ja nyt ku oltii tuol Ainol" valehtelen, koska kuka hullu sanoisi äitilleen, että menisi bileisiin vetää perseet??

"Onko se Adomin joku kaveri?"

"Ei oo. Se on sen Ainon kaveri" valehtelen taas räpytellen silmiäni. "Ainiin öö onko iskä laittanu sulle mitää viestiä?"

"Ei oo.. mitä siitä?"

"Se sano et se tulee takasi tiistaina ja mun ja Villen pitäs mennä käymään. Kutsuin myös sen Jessen sinne"

"Ai.. no kyllä se sopii. Voin heittää teijät sit sinne jos isä ei tuu hakemaan" äiti sanoo todella surullisen kuuloisena.

"En mä sinne menis jos ei ois pakko" sanon ja äiti hymähtää, kunnes lähtee meikkihyllyltä pois. Lähden seuraamaan heitä ja otan puhelimeni esiin katsoen sen näyttöä, kunnes tungen sen takaisin taskuuni huomaten, että ei minulla ole tullut ilmoituksia. Seuraan vain äitiäni, joka selittää mitä syömme huomenna ja tänään vielä.

**

Seison pienen katoksen alla odottaen Adomia, Jamilaa ja Leaa. He ovat tällä kertaa myöhässä, koska kävivät kaupassa ennen koulun alkua. Itse en ollut huomannut viestejä ja olin kävellyt koululle, kunnes huomasin ne ja minua alkoi vituttaa, koska nyt seison ulkona kylmässä yksin ja olisin halunnut käydä ostamassa vaikka energiajuomaa piristykseksi.

Laitan hupun päähäni ja laitan käteni taskuihini katsoen ympärilleni. Koulun pihalla on muutama tyyppi odottamassa jotain ja jotkut ovat röökillä toisessa katoksessa. Voin jo arvata ketkä ovat röökillä, mutta en viitsi tuijottaa siihen suuntaan missä he ovat. Saisin vastaukseksi vain mulkaisuja ja huutoja noilta mulkuilta. No ei Jesse ole mulkku eikä hän ehkä katsoisi minua pahasti, mutta muut katsoisivat. Kuitenkin uteliaisuus iskee ja vilkaisen äkkiä heihin päin huomaten Jessen, joka istui penkillä katoksen alla ja Oona on tuon sylissä. Hän näytti erittäin kärsivältä ja halusi varmasti pois. Muut hänen ympärillään nauroivat ja juttelivat kovaan ääneen jotain.

"Huomenta bro" Adomin ääni sanoo virkeän kuuloisena ja nostan katseeni nähden kolmikon edessäni. Alan hymyilemään itsekkin.

"No huomenta. Mites sitä ollaa noin hyvällä tuulella?"

"Faija anto eile seittemäkymppiä nii ei ihmekkää ku on hyvä mieli"

Naurahdan ja lähden kävelemään koulujen ovista sisälle kohti ensimmäistä tuntia, joka on filosofiaa. No opettajamme Tuija on ihan kiva, mutta aine ei nyt niin kiva ole ainakaan minun mielestäni. En ymmärrä siitä mitään ja ei minua oikeastaan edes kiinnosta. Lea ja Jamilah kuulemma tykkäävät filosofiasta, mutta minä ja Adom vihaamme sitä. Emme vain näe mitä siinä on niin kivaa.

Istahdan luokan oven vieressä olevalle tuolille ja kolmikko istuu viereeni puhuen jostain. En jaksa keskittyä siihen vaan tuijotan mieluummin puhelintani ollen omissa maailmoissani. Selaan instagramin etusivua tykkäillen randomeitten kuvista, joitten mukana on meidän koululaisia keille olen jutellut ehkä kaksi kertaa.

"Eemiii" kuulen Jamilan äänen sanovan.

"Mm?"

"Mitäs sä teet tänään?" tyttö vieressäni kysyy.

"En mitää. Kui?" kysyn.

"No me aateltii mennä sinne vanhalle skeittiparkille hengaa nii haluuks säki tulla?"

"Joo voin tulla. Koulun jälkeenkö?

"Juup"

Nyökkään vielä ennenkuin opettaja avaa oven tervehtien kaikkia muita oppilaita. Nousen äkkiä ylös kävellen ovelle tervehtien opettajaa ja menen peremmälle luokkaan. Odotan, että kolmikko pääsee myös luokkaan ja kävelemme luokan perälle. Heitän reppuni lattialle ja otan takkini pois laittaen sen tuolin selkänojalle. Istahdan sen jälkeen tuolille ja Adom istuu viereeni ja tytöt istahtavat viereisille penkeille. Otan repusta kirjan ja penaalini laittaen ne pöydälle. Vilkaisen Adomia joka säätää jotain reppunsa kanssa, kunnes nojaudun penkkiini paremmin haukotellen samalla kun opettaja alkaa selittämään mitä teemme tänään. Menemme uuteen kappaleeseen ja teemme jotain paritehtäviä. Aika perus tunti.

_______________________________