Kaiken alku ja juuri

Yritän työtää pois || luku 24

RedBullin voimalla taas kirjottamaan!😻

Emilian nk:

Avaan silmäni ja huomaan makaavani puoliksi Ollin päällä. Viimeyö oli ihana, mutta toivon etteivät muut olisivat kuulleet tai heränneet mihinkään tavallisesta poikkeavaan ääneen.
Katselen Ollin täydellisiä kasvoja ja katseeni valuu hänen kaulalleen. Hups.
Kaula on melkoisen täynnä punaisia jälkiä.
Olli avaa hitaasti silmiään, ja hymyilee kun näkee minut.
Pian hän hymähtää ja alkaa nauramaan käheästi.
"Kato sun kaulaa" hän saa sanottua nauraen.
Nappaan nopeasti puhelimeni ja käännän sen etukameralle. Hymyilen vienosti, koska kaula jonka näen puhelimen kamerasta, ei ole läheskään niin paha kun miehellä, jonka päällä parhaillani makoilen.
"Kuuleppa" sanon ja otan kuvan Ollin kaulasta.
Näytän kuvan hänelle ja sanon: "sun saama jälkihän on ihan pikkusta"
"Mitä helvettiä oliko sulla joku imuri salaa kädessäs" Olli sanoo ja katsoo minua järkyttyneenä, mutta samalla hyvin huvittuneena.
"Ehkä mulla olikin" vastaan ja nousen pukemaan harmaat collegehousuni ja Ollin mustan Peak Performancen hupparin.
Ollikin könyää sängystä ja pukee mustat farkut jonka kanssa laittaa valkoisen collegepaidan.
On se vaan komea mies.

Nikon nk:

Olin kuullut yöllä jotain, kunnes olin tajunnut laittaa korvatulpat.
"Ai kauhee kun alkuyö oli meluisa" Joel sanoo hieroen silmiään.
"Miks sä et laittanu korvatulppia?" Joonas kysyy.
"En mä niitä löytänyt" Joel vastaa.
"No, toi on ihan normaali yö vasta kihlautuneelle parille. Vai mitä te oletitte?" Tommikin yhtyy keskusteluun.

Pian tämä meluisa pari käveleekin portaita alakerrasta hymyillen. Katsahdan heidän kaulojaan ja hymähdän. Täynnä fritsuja.
"Mites nukuitte?" Porko kysyy virnistäen.
"Oikein mainiosti, Emppu vaa valtas sängyn. Kiitos kysymästä" Olli vastaa.
Tiedän, että hän tiesi mihin Porko vihjasi.

Ollin nk:

Istuimme hetken ruokapöydässä, jolloin huomasin Emilian olevan tavallista hiljaisempi.
"Emppu tuu käymää täällä" sanon hänelle ja lähden takaisin huoneeseemme.
"Tuliko Olli susta taas noin kiimanen?" Joel kysyy nauraen.
"Nyt se pää kiinni kun olis jo!" Sanon ja katson Emppua.
Hän nousee kahvikuppinsa äärestä ja lähtee mukaani.

"Onks sulla joku mielenpäällä kun olit niin vaisu?" kysyn.
"Hmh, ei mulla kai" Emilia vastaa hymähtäen muttei katso minua edes silmiin.
Nostan hänen leukansa pystyyn ja suutelen tätä. "Mä en usko tota"
"No musta tuntuu että mun kaikki kaverit on vaa hävinny, ei ne pidä enää yhteyttäkään eikä vastaa mun snäppeihin" Emilia purskahtaa itkuun ja nojaa rintaani.
"Voi Emi rakas, mä ja noi muut hönöt tuolla yläkerrassa luvataan aina olla sun kavereita" vastaan ja tunnen kuinka omiakin silmiäni alkaa kirvelemään.
Olen ilmeisen myötätuntoinen tilanteessaeläjä.

Tämä siis kuvastaa mua täysin! Onko muita myötätuntosia tilanteessaeläjiä?😃

Istumme hetken vain paikallamme niin, että Emilia istuu sylissäni ja puristaa valkoista collegepaitaani.
"S-sun p-paita on v-vähän märkä" saa Emilia sanottua tikkauksiensa keskeltä.
"Ei se haittaa yhtään, helpottaisko se jos laitettais niille yhessä viestiä?" Ehdotan.
Teen mitä vaan, saadakseni Emilian mielialan kohoamaan.
"Voidaanhan me sitä toki yrittää" Emilia vastaa ja halaa minua vielä tiukempaa.
"Mut ei vielä, laitetaan kotona." Hän lisää nopeasti.
"Joo tottakai" vastaan ja katson hänen punaisiin silmiinsä.
Ihmetyttää, kuinka joku voi saada toiselle noin pahan mielen! Eikö ihmisillä tule mieleenkään kysyä kuulumisia ystäviltään puoleen vuoteen?!
"Mennäänkö ylös?" Emilia kysyy hieroen vielä hieman silmiään.
Vastaan myöntävästi, jolloin lähdemme taas kävelemään kohti yläkertaa.

"Noh?" Tommi kysyy kun näkee Emilian vielä hieman punertavat silmät.
"Ei mitään ihmeellistä" Emppu vastaa ja menee sohvalle aamukahvinsa kanssa.
Muut katsovat minua ja nostavat kulmiaan.
"Sehän sano jo, ei mitään ihmeellistä!" Vastaan hieman ärtyneenä.
Helvetin utelias varpusparvi...
Päivä mökillä tuntuu matelevan, emme nimittäin keksi mitään tekemistä valoisalla. Sauna toki on päällä puhumattakaan paljusta, mutta sielläkin olemme lilluneet jo aikamme.
Olemme syöneet paremmin kuin hyvin, olemme pelanneet, juoneet tottakai hieman ja mitä näitä nyt on.
"Pitäiskö vikan illan kunniaks juoda pikku hiprakka" Joel ehdottaa sohvalta kuuden aikaan.
"Jotenkin en jaksanu yllättyy tosta ideasta, mut kai se on ihan hyvä" Vastaan ja katson kuinka Emppukin nyökkää.
Pian idea saakin suurta suosiota. Ilmeisesti kaikilla jotain mielenpäällä.
"Mä voin käydä kaupassa ostamassa juomia" Tommi sanoo ja heittää takin niskaansa.
Menen Empun viereen sohvalle ja kaappaan hänet kainalooni. Hän menee makaamaan, niin että käyttää reisiäni tyynynä. Hän on niin suloinen!
"Tiiätkö mitä kuule Matelan pörröinen basisti?" Emilia sanoo, ja hymähtää itsekkin kutsumanimelleen.
"Mikä oli?!" Joonas huutaa keittiöstä naurahtaen.
"No kerroppa Emppuetana" vastaan takaisin.
Hän hetken katsoo minua ikäänkuin loukkaantuneena, mutta kertoo sitten.
"Sä oot harvinaisen hyvän näkönen tästä alakulmasta" hän sanoo ja hymyilee.
Kumarrun antamaan hänelle nopean pusun, mutta vedänkin sen nopeasti pois, ennenkuin huulemme yhdistyvät.
"Hei kuuleppa, nyt soutelet vaarallisilla vesillä" Emilia sanoo.

Tommi saapuu pian kaupoilta ja ostoskassit kilisevät juhlan merkiksi.
"Mä haluun valita eka!" Porko huutaa ihan kuin olisi pikkulapsi karkkijonossa. Tai ehkä hän on. Ihan ei vain karkkia tämän jonon päästä löydy.
Löysin pienen kasan shottilaseja kaapista, ja pyydän Emiliaa sekoittamaan meille kunnon ukoille juomat. Pian olemmekin koko konkkaronkka melkoisessa nousuhumalassa ja tunnelma toki on sen mukainen.
Joonas yrittää kiehnätä jokaisessa kiinni, mutta tottakai onnistumatta siinä. Huoneessahan ei siis ole ainuttakaan homoa, mutta minkäs humalalle mahtaa. Ja toki pientä ystävärakkautta ei voi unohtaa!
Emilia lähtee pian olohuoneeseen, kun me muut jäämme keittiöön.

Emilian nk:

Hirveä hälinä keittiössä alkaa rasittamaan korviani, joten päätän mennä hetkeksi yksin olohuoneeseen. Toivon, että Olli tajuaisi tulla mukaani, mutta ilmeisesti hän viihtyy tuolla joten mikäs siinä.
Pian Porko kuitenkin tulee viereeni istumaan.
"OnKO sULla YHtÄän HuoNOoLo" hän kysyy jo melkoisesti sammaltaen.
"Ei mulla oikein, ei oo tehny mieli juoda" vastaan ja suuntaan katseeni häneen.
Pian hän yhdistää huulemme.
Yritän työntää häntä pois.

Sivusilmälläni näen
Ollin katsomassa vierestä puristaen juomalasiaan.

•

Voi Porko minkä tempun teit!💀
Nähään seuraavassa luvussa<3