Kaiken alku ja juuri

Säännöt rakkaudelle || luku 29

Emilian nk:

On kulunut jonkin aikaa raskaustestin tekemisestä. Olemme saaneet jo ajan ensimmäiseen neuvolaan! Olli ja Porko ovat taas kuin veljekset, onneksi.
Olli muutti Nikon ja Minnan luota takaisin yhteiseen asuntoon heti testipäivän jälkeisenä aamuna.
Ihankuin olisimme alkaneet vasta seurustelemaan, sillä sellaisessa rakkauskuplassa elimme tällähetkellä ettei mitään järkeä. Voihan se toki johtua vauvastakin.

"Millon kerrotaan porukoille ja jätkille tästä?" Huikkaan Ollille keittiöstä.
"Ehkä kerrotaan sit mun porukoille kun nähään ne." Olli sanoo.
Totta. En ole nähnyt Ollin vanhempia kertaakaan. Olen kyllä puhunut heidän kanssaan puhelimessa ja oikein mukavia he ovat, mutta vähän jännittää nähdä heidät tälläisten uutisten parissa.
"Mitä sä Ollukka luulet mitä ne on tästä mieltä?" Kysyn hieman jännittyneenä.
"Kyl mä uskon et ne ottaa tän hyvin vastaan." Olli sanoo ja tulee luokseni.
"Pitäiskö tänään mennä jonnekkin ulos syömään ni sun ei tarvis olla keittiössä koko iltaa" Hän kysyy halatessaan minua takaapäin.
"Kuulostaa oikein hyvältä." Sanon ja käännyn Ollin puoleen.
"Rakastan sua" Olli sanoo ja antaa pitkän suudelman hänen pilvien pehmeillä huulillaan.
"Mäkin sua." Vastaan suudelmien välistä.

Päätimme mennä syömään keskustassa sijaitsevaan ravintolaan.
"Mitäs nuorelle parille saisi olla?" Tarjoilija kysyy saapuessaan luoksemme.
"Mä ottaisin yhden kanasalaatin" Olli sanoo.
"Tuleeko muuta?" Tarjoilija kysyy.
"Mitä sä Emppu otat?" Olli kysyy.
"Tollasen tonnikala sitruunapastan." Vastaan ja olen jo nostamassa korttiani maksuautomaatille maksaakseni ruokamme, kun Olli ehtiikin vilauttaa korttia siihen.
"Oho, mites tää tolleen." Hän naurahtaa.
"Sä senkin kuule." Vastaan ja nyrpistän nenääni hänelle.
Ruoka oli hyvää ja juttummekin luisti mainiosti.
"Pitäiskö meidän sanoo huomenna jätkille pikku asukista?"

Tähän väliin et ehotelkaa maha-asukille lempinimiä! Katotaan pääseekö sun oma tarinaan mukaan;)

"Joo sanotaan! Pitäiskö pyytää ainakin Nikoa ja Minnaa ja sit Aleksia kummeiks?" Olli suunnittelee innoissaan.
"Sä oot Olli tosi sulonen kun suunnittelet asioita." Tokaisen nojatessani päätä käsiini.

Saamme syötyä ruokamme, jolloin kylläisyyden tunne valtaa korvanikin.
"Pitäiskö meidän mennä tästä suoraan studiolle, kun jätkät ois kaikki kätevästi siellä?"
Olli kysyy kävellessään vierelläni kadulla.
Tuo oli loistava idea, joten käännyimmekin seuraavasta risteyksestä oikealle, kohti studiota.

"Perkele mulla on avaimet kotona." Olli huokaisee kaivellessaan taskujaan ovella.
"Oota soitan Aleksille et tulee avaamaa oven."

Puhelin tuuttaa hetken kunnes hän vastaa.
"Nii?"
"Voiksä tulla avaa studion oven, Ollilla jäi avaimet kotii?"
"Joo venaa tulkaa katoksen alta pois." Aleksi sanoo.
Astumme hämillämme taaksepäin katoksesta kunnes kuulen Ollin ärähtävän: "Ai saatana nyt, mikä tässä päivässä yhtäkkiä meni perseelleen."
"Mikäs sulle tuli?" Kysyn nauraen.
"No tuo littleman heitti mua tuolta ylhäältä avaimilla otsikkoon kun katoin ylös." Hän vastaa.
Purskahdan vain nauruun ja johdatan tuota älytöntä kiukkupussia sisään ovesta.

Pääsimme sisälle ja Olli lähti jahtaamaan Aleksia ympäri studiota.
"Senkin homo tänne nyt sieltä!" Kuulen Ollin vain huutavan.
Aleksi juoksee kuin viimeistä päivää karkuun. Kyllä itsekkin juoksisin, jos vain olisin Ollia nopeampi.
"Noniiiiin! Meillä oli Ollin kanssa asiaakin." Huudan melun keskeltä.
Niko lopettaa pianon soiton ja Olli pysähtyy kuin seinään ja tulee viereeni sohvalle hengästyneenä.
"Joo nii oli." Hän puuskahtaa.
Katson Ollia hetken ja hän nyökkää merkiksi olevansa valmis.
"Mulle ja Ollille syntyy vauva." Sanon yhteen hengenvetoon.
Kaikki katsoivat meitä silmät lautasen kokoisina jolloin hymyilemme vain.
"MITÄ" Joonas huudahtaa ja hyppää syliimme.
Kaikki ryntäävät ryhmähaliin sohvalle, tai kasaa se muistutti ehkä enemmän, mutta merkitys on tärkein. Onnitteluja satoi joka puolelta.
"Mietittiin et jos Niko ja Minna ja sit Aleksi haluais olla kummeja?" Sanon kasan alta.
"Oikeesti?!" Kuulen Nikon ja Aleksin äänet samaan aikaan jostain päin kasaa.
"Joo se ois superii jos te suostuisitte." Ollikin sanoo ja halaa vielä kaikkia.

"Ollaan oikeesti niin ilosii teidän puolesta!" Joel sanoo halatessaan meitä.
"Mut Emppu ei saa juoda kaljaa enää ni pitää ostaa sille paljon RedBullia." Joonas huolehtii.
"Hölmö ei se saa juoda sitäkään." Niko naurahtaa ja taputtaa Porkoa olkapäälle.

Viihdyimme illan jätkien kanssa studiolla ja kello läheni jo seistämää illalla. Syksy oli jo lähes puolessa välissä, joten ulkona näkyi katuvalojen valaisemat kadut.
"Pitäsikö Emppu lähtee kotiin päin?" Olli kysyy saapuessaan vessasta ja sulkiessaan mustaa nahkavyötään.
"Joo varmaan pitäis mennä tekemään jotain iltapalaa." Vastaan ja hymyilen muille.
"Kiitos vielä hyvästä seurasta!" Lisään ja halaan kaikki vielä läpi.

Kävelemme Olli kanssa sateisella kadulla lähellä merta kohti kotia. "Täällä on tosi hienon näköstä." Olli sanoo katsoessaan rannalle.
"Pitäiskö meidän käydä tuolla rannalla kattelee?" Kysyn valojen heijastaessa keltaista väriä silmiini.
"Kuulostaa oikein mainiolta!" Olli sanoo innoissaan ja lähtee vetämään minua kohti rantaa.
"Hei Olli, mulla on kaiutin laukussa. Voidaanko laittaa joku hyvä biisi ja tanssii tässä?"
Olli katsoi minua lumoutuneena hymyillen ja nyökkää. Kaivan kaiuttimen laukustani ja yhdistän sen puhelimeeni. Etsin hetken jotain hyvää kappaletta tanssittavaksi, jolloin löydän täydellisen.

Shine bright like a diamond
Shine bright like a diamond
Find light in the beautiful sea
I choose to be happy
You and I, you and I
We're like diamonds in the sky
You're a shooting star I see
A vision of ecstasy
When you hold me, I'm alive
We're like diamonds in the sky
....
Eye to eye, so alive
We're beautiful like diamonds in the sky

Tanssimme yhdessä. Lumoituneina toisiimme. Laulun aikana alkoi sataa, mutta se ei haitannut meitä. Me olimme tässä yhdessä.

Olli sai päättää seuraavan kappaleen, sanat olivat suomenkieliset, mutta sopivat meille.
Lauloimme samalla kun tanssimme uuden kappaleen tahtiin. Tämä on täydellistä.

Me emme saa haluta toisiamme
Niin että valehdellaan
Kotona koskaan rakkaillemme
Tämä on sääntö ensimmäinen
Emme saa sanoa toisillemme
"Mitäpä jos kaiken riisuisimme?"
Avaamme viimeisenkin portin
Tämä on sääntö numero kaks

Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle
Ja rakastaa niiden rajoissa
Hiljentää risteyksiin ajoissa
Meidän täytyy keksiä säännöt rakkaudelle
Ja rakastaa niiden rajoissa
Kääntyä kotiin ajoissa

•

Jotta tän tarinan viimesessä osassa pysytte mukana, sittenkun sen julkasen, muistakaa noi alleviivatut sanat!

891 sanaa<3

~bconkultaa