True Love / Joleksi✅

6.

~Aleksi~

"Huomenta." Kuulen hennon kuiskauksen.
"Mmh..." Mumisen ja käännän kylkeäni.
"Sun täytyy nousta. Treenit alkaa alle tunnin päästä." Joel kertoo minulle.
"Ihan kohta." Sanon ja hieraisin rääppäisiä silmiäni.

On maanantai ja viikonloppu meni yhdessä hujauksessa. Meillä on normaalisti lauantaisin parin tunnin treenit, mutta nyt ei ollut ja sunnuntai on vapaapäivä. On aina ollut. Lauantai skipattiin sen takia, että Tommin sisko Eveliina ja Joonaksen sisko Kristiina olivat Hesassa ja nyt he ovat palanneet Ouluun. Tietys Olli ja Tommi jäivät tänne. He ovat tänne tullessaan normaalisti viikon verran. Näemme muutenkin heitä liian vähän, tietysti videopuhelut on keksitty, mutta ei se ole sama asia. Face to face on paljon mukavempaa, olemme sen osanneet tässä jo todeta.

---

Kaikki olemme studiolla täydessä työn touhussa. Minä muokkaan Joonaksen kitaraäänityksiä, Niko ja Joel avaavat ääniään, Olli virittelee bassoa ja Tommi asettelee rumpuja oikeille korkeuksille. Näin ainakin luulisin, että kaikki tekevät?

"Joel, Niko! Ootteko valmiit?" Huudan äänityshuoneesta.

Pian kuuluu kamala ryminä ja älämölö, kun nuo kaksi pitkä hiuksista sankaria saapuu äänityshuoneeseen. He menevät seinän toiselle puolelle, jossa on suuri lasi, että näen nämä kaksi. Näytän näille merkkiä, josta he tietävät, että voivat aloittaa.

Äänitykset sujuivat kaikinpuolin hyvin. Emme äänittäneet muuta kuin Joelin ja Nikon yhteiset kohdat ja Joonaksen kitaran. Nyt edessä on vielä muokkausta, mutta en ajatellut tehdä kaikkea tänään.

"Aleksi! Tuutko tänne?" Niko huutaa studion editointihuoneesta. Olen itse vielä äänityshuoneessa.

"No?" Kysyn päästyäni Joelin, Joonaksen ja Niko luo.
"Mikä helvetti toi on?" Joonas kysyy tyrmistyneenä.
"Mikä?" Kysyn puolestani.
"No kuuntele." Niko sanahtaa ja ojentaa kuulokkeet.

Kuuntelen kitaran soitupätkää keskittyneesti. Yhtäkkiä kesken soinnun kuuluu kamala korkeataajuinen ääni. Katson raitaa ja siirrän kursoria 14.8 sekunnin kohtaan ja kuuntelen uudelleen. Ääni kuuluu 15.4 sekunnin kohdalla.

"Mulla ei ole vitunkaan hajua, mistä toi on tullu." Sanon laskiessani kuulokkeet pöydälle.
"Se ei kuulunu äänitys vaiheessa. Tai sitten mä en reagoinut siihen." Jatkan pohtivaan sävyyn.
"Pystyykö sen muokata pois, vai pitääkö meä oottaa koko juttu alusta." Joonas kysyy tympääntyneen näköisenä.
"Mä voin koittaa muokata sen pois. Mutta varaudu uusiin ottoihin. Otot jää toki huomiselle, nyt alan sit muokkaamaan tätä vissiin ekana." Vastaan tälle ja istuudun työtuolille ja astetan kuulokkeet korville.

---

Kello on 00.34 ja olen muokannut tätä kitaraa nyt pian kuusi vitun tuntia. En saa tästä hyvän kuuloista millään, sillä poistin äänitteestää 14.8-15.4 sekunnin kohdan ja siinä oli juuri, korkeasta matalaan laskeutuva riiffi. Se on melkeinpä äänitteen tärkein osa ja nyt sitä ei ole. Parempi ehdottaa huomenna äänitteen uudelleen ottoa. Tämä on mahdotonta ilman kyseistä kohtaa.

Joel on lähtenyt Nikon kyydillä kotiimme, sillä en suostunut itse lähtemään vielä, vaan halusin jäädä muokkaamaan tuota helvetin äänitettä.
Nyt suuntaan kuitenkin kotiin, haluan nukkumaan Joelin viereen ja unohtaa koko äänitykset.

---

"Aleksi säkö?" Kuulen unisen äänen, kun avaan makuuhuoneen oven.
"Jooh." Kuiskaan hiljaa.
"Saitko sen muokattua?" Joel kysyy.
"No en. Siinä kohassa on just yks tärkeummistä riiffeistä ja se äänisärö tulee just sen päälle." Selitän turhautuneena.
"Se on pakko ottaa uudestaan koko paska huomenna." Tuhahdan ja lösähdän sängyn reunalle istumaan.
"Kyllä se siitä. Sä tarviit unta rakas." Joel puhelee ja vetää minut hiljaa itseään vasten ja kaadumme sängylle.

---

Hellou! Uutta osaa! Tänään kuulkaa saattaa tulla kaks osaa, mulla on nyt jonkin sorttinen into kirjoittaa tätä. Joten varautukaa siihen, että osia saattaa tulla useampi tänään.

(Se nyt tuskin haittaa!!)