True Love / Joleksi✅

39.

~Aleksi~

"Aleksi shh. Sun pappa on nyt paremmassa paikassa. Ei mitään hätää." Joel rauhoittelee minua.
"M- mut Ilpo oli paras pappa, kenet voi saada." Itken hysteerisesti.
"Niin oli, niin oli, mutta elämä ei oo ikuista." Mies, jonka syleilyssä itken puhuu.
"T- tiedän." Mumahdan hiljaa.

Haluaisin nyt vain olla rauhassa ja jättää kaiken muun huomioimatta. Ehkä Joel suostuu kanssani siihen, sillä tunnen kuinka hiusteni sekaan tippuu kyyneleitä. Hänkin itkee, Joel oli Ilpolle, kuin toinen poika. He ovat alusta asti, kun emme edes seurusteellet, tulleet hyvin toimeen, joka on ollut ihanaa huomata.

Äiti lupasi soittaa huomenna, eli hän varmaan kertoo silloin, aijotaanko papalle pitää hautajaisia. Jos ne pidetään, niin haluan kyllä Joelin ehdottomasti mukaani. En ole valmis menemään yksin kaikkien sukulaisten sekaan. Vaikka muu sukuni -vanhempiani ja mummiani- lukuun ottamatta, eivät hyväksy minun ja Joelin seurustelua. En ymmärrä miksi.

"Voidaaks vaan mennä sohval ja olla siinnä loppu päivä?" Kysyn nostaen pääni Joelin rintakehältä. Istumme siis olohuoneen lattialla.
"Totta kai." Hän vastaa ja nousee seisomaan.

Time skip seuraavaan päivään

Puhelu:

..."Voihan Joel tulla myös?" Kysyn äidiltäni.
"Tietysti." Hän vastaa neutraalisti.
"Okei, moikka." Sanon ja suljen puhelun

Puhuin juuri äidin kanssa. Papalle ei pidetä hautajaisia vain pelkkä muistotilaisuus. Lähimmät sukulaiset, sekä papan kaksi nuorempaa veljeä ja yksi vuoden vanhempi sisko on kutsuttu. Muistotilaisuus on 26.3 kello 14.00. Täytyy laittaa kalenteriin ja sanoa Joelille, että hän on tervetullut.

~Joel~

"Rakas, säkin saat tulla siihen muistotilaisuuteen." Aleksi kertoo tullessan keittiöön.
"Okei. Millon se on?" Kysyn katsoen miestä.
"Ens viikon lauantaina kello 14.00!" Hän ilmoittaa ja merkkaa sen kalenteriin.
"Jaaha." Hymähdän.

Söimme juuri nakkikastikke ja perunamuusia. Aleksi oli kyllä hieman haluton, sillä uskon, että tätä vaivaa Ilpon pois meno. Mies oli minullekin tärkeä, tulin hänen kanssa toimeen ja saimme ennen joulua häneltä ja Esteriltä -Aleksi mummilta-, upean yhteisen neulotun ja logollamme varustetun viltin. Se on nytkin päällämme, koska linnottauduimme ruoan jälkeen sohvalle.

Aleksi istuu sylissäni pää rintakehälläni ja hän on kietonut kätensä ympärilleni. Itsekkin olen kiertänyt käteni hänen ympärille ja aina välillä annan helliä pusuja hänen hiusten sekaan. Ihana hetkemme keskeytyy, kun puhelimeeni tulee viesti. Varmaan joku jätkistä.

Evils boys

Niko: Minna sai keskenmennon😭.
16.33

Minä: Voi ei, tosi paljon voimii❤!
14.34

Joonas: Tsemppiä Niko ja Minna!!
14.35

Olli: Koittakaa pärjää❤❤.
14.35

Tommi: Surullista. Tsemppiä molemmille.
14.36

"Minna sai keskenmenon." Totean yhtäkkiä.
"Häh, mistä tiiät?" Aleksi kysyy hölmistyneenä.
"Niko laitto viestii bändi ryhmää." Kerron tälle, hän nyökkää.
"Se oli varmaa kova paikka." Avopuolisoni lopulta sanoo.
"Luultavasti." Totean.

Keskenmeno tapahtui yllättävän nopeasti. Toissapäivänä Niko siitä meille kertoi ja nyt se tapahtui. Tietysti sen olemassa olon riski tiedettiin. Emme vain antaneet ajatukselle liikaa valtaa, mutta liian vähäinen ajattelu koituikin kohtaloksi, uskoisin näin.
Välillä kanttaa ilmeisesti miettiä niitä negatiivisia puolia, koska silloin voi välttyä joltain ikävältä. Se on karu totuus uskoisin.

---

450 sanaa about. Ei jaksa kirjottaa pidempää. Mp se, että LotSad albumi tulee?? En ite malta oottaa!!