28.

292 20 4
                                    

~Joel~

Istuudun olohuoneen sohvalle ja Aleksi istuu viereeni. Tämä lupasi syödessämme, että kertoo, miksi on ollut tänään niin poissaolevan. Nyt on sen aika.

"Joel..." Hän mumisee hiljaa.
"Kerro vaan, en suutu." Rohkaisen tätä.
"Mä oon ollu aika outo, koska... koska-" Hän yrittää kertoa, mutta jättää asiansa kesken.
"Niin? Ihan rohkeesti hei." Hymyilen.
"Koska mulla on jotenki tosi iso "pelko" tila siittä, mitä tulee tapahtumaa, kun Kristiina on Joonaksella." Hän viimein rohkaistuu kertomaan.
"Pelkäätkö nyt sitä mitä sulle tapahtuu vai mitä Kriselle tapahtuu?" Kysyn varovasti.
"Mulle." Hän sanoo katsoen käsiään.
"Sulle ei tuu tapahtumaan mitää. Mä pidän siittä huolen." Kerron ja nappaan toisen halaukseen.

Siihen me sitten jäämme. Aleksi makaa päälläni, minun silitellessä tämän hiuksia. Arvasin kyllä, että Aleksin asia liittyy jollain tapaa Kristiinaan ja ymmärrän, että häntä pelottaa se jos jotakin odottamatonta tapahtuu. Olen kuitenkin varma, että mitään ei tule käymään. Tunnen Kristiinan sen verran hyvin, joten siitä ei ole huolta. Sitä paitsi olemme painottaneet niin paljon, että jos pyydämme häntä pois jostain tilanteesta, niin sen hän myös tekee.

Ei Kristiinan tarvitse nähdä ihan kaikkea. Jos vaikka sattuukin joku tapaturma, niin tyttö on ensimmäinen, kuka poistetaan tilasta. Hänellä ei ole oikeuksia nähdä, mitä teemme -hänelle jolle tapaturma sattuu-. Jos tarvitsemme tytön apua ja läsnäoloa pyydämme sitä häneltä. Kukaan meistä ei kuitenkaan "uskalla" jättää esim, Aleksia yksin hänen kanssa. Vaikka tiedämme sen, että ei Krisse mitään tee, emme halua tuottaa Alelle ahdistusta.

---

"Mä meen suihkuun!" Aleksi huutaa.
"Okei!" Huudan makuuhuoneen ovelta.

~Aleksi~

Käyn nopeassa ja lämpimässä suihkussa. Pesen hiukset ja itseni todella lämpimän veden alla. Peseydyttyäni kuivaan itseni pyyhkeeseen ja kiedon ympärille pehmeän kylpytakin.

Astelen pois kylpyhuoneesta ja kiipeän portaat yläkertaan. Näen Joelin hääräämässä vaatekaapilla jotain. Halaan tätä takaapäin ja kiedon käteni toisen lantiolle.

"Ihana oot." Joel sanoo ja kääntyy kasvot omiani vasten.
"Niin säkin. Rakastan sua." Vastaan tälle. Joel painaa huulensa omilleni.
"Mä voisin pukee, joten annatko vaatteet, kun kerran oot siinä edessä?" Totean hymyillen.
"Tottakai!" Hän naurahtaa.

Istuudun sängynreunalle ja jään odottomaan, että Joel antaa minulle, jotain päälle pantavaa. Poika heittää minulle bokserit,  t-paidan ja collarit. Puen vaatteet ylleni ja jään katsomaan intensiivisesti Joelia, joka vaihtaa myös itselleen vaatteita. Kohtaan hänen katseensa, hän virnistää suloisesti ja tulee luokseni.

Joel painaa pehmeät huulensa omilleni ja minä kierrän käteni tämän niskan taakse. Kaadun selälteni makaamaan sängylle ja vedän toisen mukanani. Joel suutelee minun kaulaa ja siihen ihan varmasti jää jälki tästä pienestä vamppyyristä.

---

Emme edenneet suutelua pidemmälle ja nyt makoilemme -minä Joelin kainalossa- sängyn päällä ja katsomme läppäriltä Sons of Anarchy sarjaa. Olimme liian laiskoja menemään enää alakertaan, joten päädyimme vain siihen, että ollaan yhdessä täällä. Lämpimän ja pehmeän peiton alla. Minua kieltämättä väsyttää aika paljon, onhan kello jo 22.31. Kai sitä voisi mennä pikku hiljaa nukkumaan. Tänään oli kuitenkin uuvuttava ja jollain tapaa meille kaikille jännittävä päivä. Joelkaan tuskin pitää pitkiä yöunia pahana asiana.

"Mua väsyttää!" Marisen.
"Ruvetaaks nukkumaa?" Joel kysyy. Nyökkään.

Joel sulkee läppärin ja nousee sängystä viedäkseen sen työpöydälle huoneen toiseen päätyyn. Hän palaa sänkyyn ja kaivautuu viereeni, hivuttaudun ihan kiinni häneen ja painan pääni toisen rintakehään.

---

Kolmas luku!! Huomenna tulee vrm 2... ja yli huomenna on... NIKON SYNTTÄRIT! Sen kunniaks yritän maanantaina julkasta ainakin 2 lukuu <3

True Love / Joleksi✅Where stories live. Discover now