True Love / Joleksi✅

22.

~Joel~

On kulunut kaksi viikkoa Aleksin vangitsemisesta. Olemme jutelleet päivittäin, mutta vain hetken. Sillä rakkaani saa olla yhteydessä minuun puolituntia päivässä ja kolmetuntia yhteensä puhelimella. Onhan tämä ollut raskasta kieltämättä, kun ei ole voinut kunnolla puhua tälle. Ikävä on kova, mutta saan hänen omien sanojensa mukaan, tavata hänet jonkin pleksin läpi huomenna ja voimme ymmärtääkseni puhua puhelimessa. Mutta aikaa silloinkin puhua on vain puolituntia. Emmekä saa koskea välissämme olevaan pleksiin, muuten vierailut voivat olla siinä. Saan myös kuulemma tulla tapaamaan Aleksia viikottain, juurikin tämän pleksin läpi. En halua mennä, joka viikko, sillä annan myös muulle bändille mahdollisuuden siihen. Sen he ansaitsevat myös, koska ovat olleet tukenani tämän kaiken yli.

Time skip seuraavaan päivään

Olen matkalla "tapaamaan" Aleksia. Hermostuttaa sillä tämä sanoi, kun viestittelimme, että hänellä on kerrottavaa. Tuo ei maininnut onko asia hyvä vai huono.

Saavun vankilan pihalle. Kylteistä päätellen, mimun täytyy mennä infoon ja sieltä minut opastetaan sitten oikeaan paikkaan. En tiedä miksi minua jännittää tavata Aleksi, vaikka vangitsemisesta on pari viikkoa.

"Missä vankeja voi tavata?" Kysyn infopisteen naiselta.
"Ketä tulet tapaamaan?" Nainen kysyy puolestaan.
"Aleksi Kaunisvettä." Vastaan.
"Selvä, portaat alas ja vasemmalle." Nainen neuvoo. Nyökkään tälle ja lähden hänen neuvomaan paikkaan.

Oven ulkopuolella seisova poliisi päästää minut sisälle huoneeseen, jossa vankeja voi tavata. Puhelu koppeja on viisi ja reunimmaisesta löytyy etsimäni henkilö, Aleksi!

"Moi!" Sanon, kun avaan puhelun.
"Moi." Hän sanoo hiljaa.
"Onko kaikki hyvin ja mitkä ne uutiset on?" Kysyn huolestuneena.
"On joo ja... poliisit lupas käydä tän mun keissin uudelleen läpi, koska ne löysi jotain epäkohtia!" Aleksi kertoo innostuneena.
"Tää on ihan paras uutinen. Kerrotko WhatsApissa kaikille?" Intoilen myös.
"Mä laitan heti tän jälkeen." Hän vastaa ja hymyilee. Näen hänet, koska välissämme on tosiaan pleksi.

---

"Mä ja Rilla kaivataan sua. Tuun käymää hetin kun taas saan. Moikka rakas." Kerron tälle ja yritän olla itkemättä.
"Mullakin on i- ikävä teitä. Moi moi rakas." Aleksi sanoo ja kyynel valuu hänen poskelle.

En olisi halunnut jättää Aleksia itkemään, mutta puolituntia meni ihan liian nopeasti. Olisi ollut vaikka mitä juteltavaa vielä, mutta aika on liian lyhyt kaiken läpi käymiseen. Onhan se nyt tympeää, että vangittua omaa rakasta ei saa tavata pidempään, kuin puolituntia.

---

Kello on yksitoista, mutta jostain syystä minulla ei ole halua mennä nukkumaan. Kaippa kuitenkin menen yläkertaan ja vain makoilen Rillan kanssa sängyllä. Ehkä minä jossain kohtaa sitten nukahtaisin?

Time skip aamuun

~Aleksi~

Herään siihen, että sellini ovi avataan ja vanginvartia tuo oman urheilukassini selliin. Ilmeisesti saan omia vaatteita käyttöön. Onneksi, nimittäin täällä on todella kylmä ja nämä vankilan vaatteet eivät ole parhaimmasta päästä.

Kun vartia on sulkenut oven, syöksyn laukulleni ja kaivan sieltä hupparin ja collegehousut. Täytyy laittaa Joelille myös viestiä, että sain omat vaatteeni käyttöön ja, että nyt minun ei tarvitse palella enää. Olen muutaman kerran maininnut kuinka minulla on kylmä, mutta lämmitys ei ole paras. En halua kuitenkaan huolestuttaa tätä. En aijo myöskään kuluttaa kaikkea aikaa puhelimeeni, vaan avaan telkkarin, kääriydyn vilttiin ja rupean katsomaan Yleltä tulevaa Eränkävijät-ohjelmaa.

---

Hieman alla 500 sanaa, mutta pikku vikoja.

Mulla ei sitten ole vitunkaan hajua vankilaolosuhteista. Nää on vaan sen perusteella mitä lukenu (ihan tätä varten) muiden kokemuksia ja kattonu videoita. Googlatkaa Helsingin vankila, niin saatte käsityksen minkä lainen se selli on sisältä. Vaikka tää on kuvattu sellaseks pirulliseks paikaks, niin siel on kaikki hyvi ym. Enkä tiedä oikeista vankilan säännöistä paskaakaan, joten ei tarvi mainita asiasta.