16

129 12 6
                                    

~Aleksi~

Tänään on poikamme ristiäiset vihdoin ja viimeinen. Aika on mennyt nopeasti eteenpäin ja poitsu täytti eilen kuukauden. Monestihan lapset kastetaan vasta 2-3 kuukauden iässä, mutta me päätimme pitää juhlat nyt. Poitsu oli tullessaan 2vko vastasyntynyt pienokainen ja voin sanoa et 2 viikossa on ehtinyt tapahtua. Okei Fiona ei vieläkään puhu tai varmasti luota meihin täysin, mutta pienin askelin kun edetään, niin eiköhän tästä hyvä tule. On asiat jo hieman eteenpäin meneet tässäkin ajassa. Vauva on vielä hyvin pieni ja täysin armoillamme, mutta olen varma että ihmiset lumoutuvat häneen täysin ja kyllä olemme ehtineet jätkille kertoa perheen lisäyksestä, muille kerroimme kastekutsun yhteydessä.

Juhliin ei ole ihan kauheaa määrää tulossa porukkaa. Olemme kutsuneet äidin, isin, Leonin ja Emilien, sekä jätkät tietysti. Myös muutama sukulaisemme on kutsuttu eli meidän isovanhempamme, jotka ihmekyllä ovat vielä elossa. Toki Jarin isä asuu vanhainkodissa ja on muistisairas ja Sarin äidillä on syöpä ja hän on sairaalassa. Olemme heitä käyneet katsomassa, mutta luulen että he eivät juhlaan tule, koska ovat jo niin huonossa kunnossa, mutta jospa Sarin isä ja Jarin äiti tulevat. Enhän mä omista biologisista isovanhemmistani siis tietystikään tiedä oikeastaan mitään, mutta ei nyt murehdita sitä asiaa, koska mulla on ihanat sijaisisovanhemmat kuitenkin olemassa.

Toki juhliin on kutsuttu myös muutama tärkeä perhetuttu jo lapsuudesta, sekä poikamme kummit eli bändistä tällä kertaa Tommi ja hänen vaimonsa, sekä Joel. Heidän lisäkseen pojan kummiksi pääsi meidän Angry tour managerimme Santeri vaimoineen ja vielä minun ja Ollin yhteiset ystävät eli Vera ja Aurora. Pojalla on siis jopa 7 kummia. Heidän lapsen kummeja me saadaan Ollin kanssa olla myös, joten vastavuoroisesti he saavat olla meidän lapsen.

Menen vaihtamaan vaatteet päälleni, Olli on ehtinyt omat jo vaihtaa ja meni katsomaan nyt Alvalle ja Fionalle vaatteita. Minä laitan päälleni mustat farkut, sekä kauluspaidan, jossa on pieniä kukkia. Ollilla on samanlainen asu mutta hänen paita on hieman tummemman sävyinen kuin omani. Juhlan on tarkoitus olla rento, joten ne ovat aivan tarpeeksi juhlavat vaatteet. Fionalle ja Alvalle tulee päälle ihanan mekot, joden yläosa on valkeaa pitsiä ja helma vaaleanpunaista hörselöä, välissä on kaunis nauha rusetilla. He myös halusivat laittaa söpöt juhlakengät jalkoihinsa ja hiukset annoimme olla heillä auki. Saan itseni valmiiksi ja menen jo nyt laittamaan pojallemme valmiiksi kastemekon päälle, sillä Olli on alkanut ottamaan jo muita vieraita vastaan.

"Leon, tuus tänne.", pyydän. "Okei.", hän sanoo. "Vahitko hetken poitsua täällä, kun me mennään Ollin kaa jutteleen vielä papin kanssa pikaisesti?", pyydän. Pappi siis juuri tuli paikalle. "Tottakai.", Leon vastaa, joten annan pojan hänelle syliin. Eiköhän 13 vuotias muutaman minuutin hänen kanssaan pärjää kahdestaan. Äiti lupasi pitää hieman silmällä Alvaa ja Fionaa.

Pian jo olemme papin kanssa kerranneet asiat ja Olli lähtee hakemaan poikamme Leonilta, jotta juhlat voivat alkaa. Juhlat etenevät perinteisellä kaavalla. Aloitamme siis laulammalla virren.

"1.
Taivaan Isä suojan antaa.
Hän on Isä jokaisen.
Lapsen huolet hän voi kantaa
paremmin kuin ihminen.
Hän ei riitele, ei suutu,
hän on kärsivällinen.
Häneltä ei aikaa puutu.
Hän on Isä jokaisen.
Taivaan Isän lähellä
nauraa saa ja itkeä.

2.
Taivaan Isä siunaa meitä.
Hän on Isä jokaisen.
Poluillemme enkeleitä
lähettää hän varjellen.
Hän on läsnä päivän työssä
rohkaisten ja auttaen,
valvoo pimeimmässä yössä.
Hän on Isä jokaisen.
Taivaan Isän lähellä
jokainen on tärkeä.

Die Another Day || Oleksi 3Where stories live. Discover now