Die Another Day || Oleksi 3

13

~Leon~

Herään omasta sängystäni ja jään tuijottamaan kattoa peiton alle. Huimaus ja pääkipu on onneksi hävinnyt pienellä lisäunella, mutta olo on silti jotenkin hieman voipunut. Mistähän se oikeen voi johtua? No ei sillä väliä. Nousen ylös ja vaihdan vihdoin päivävaatteet ylleni, kunnes suuntaan alas. Kello on jo lähemmäs 14.00, hups. "Leon, hellalla on kattilassa risottoa. Käy syömässä ja tuu sit olkkariin.", äiti huikkaan jostain päin taloa. "Okei.", vastaan ja suuntaan keittiöön syömään. Syötyäni laitan likaiset astiat suoraan koneeseen, käyn vessassa ja sitten menen olohuoneeseen, jossa joku piirtää lattialla. Lasten huoneesta kuuluu Alvan ja Emilien leikki. Äiti ja isi istuu sohvalla pienen vauvan kanssa ja Olli ja Aleksi istuu sylikkäin sohvalla myös. Meidän kissat Minni ja Mikki nukkuu tyytyväisinä perässään.

Istun lattialle ja alan leikittää kissoja, kun ne hyppäävät heti alas kiipeilypuustaan ja Mikki tuo minulle mukanaan leluhiiren, jota alan heitellä kissoille. He menevät siitä aivan sekaisin ja juoksevat joskus jopa suoraan päin seiniä. Oudot, mut ihanat. "Leon, tuus käymään.", Olli pyytää ja menen hänen kanssansa eteiseen. "Mikä olo?", hän kysyy. "Ihan hyvä. Ei huimaa tai oo päänsärkyä enää. Vähän heikko olo kyl vielä.", vastaan. "No hyvä kuulla. Sit vielä Leon, voisitko sä kertoa muillekki mitä aamulla tapahtu ja mistä se johtu, ettet joudu oleen yksin asioiden kanssa?", Olli pyytää. No o-okei. T-tai no, sä s-saat k-ke-kertoa.", totean. "Sekin käy, pääasia et ne tietää ja mulla on lupa.", Olli sanoo, johon nyökkään ja halaan Ollin kanssa.

-

Juttelimme äsken kaikkien aikuisten kanssa ja nyt olen huoneessani. En uskalla soittaa Lilalle ja viesti tuntuu väärältä, joten alan kirjoittaa oikeaa kirjettä paperiin jonka äidiltä äsken sain. Pian kirje on valmis.

"Hei rakas Lila.

Kyllä, sä oot edelleen mun rakas, vaikka ollaankin oltu mykkäkoulua toisillemme jo muutama päivä. Mä en kuitenkaan enää kestä tätä riitaa ja haluan sopia. Oisitko sä valmis siihen?

Mä haluun pyytää anteeksi mun käytöstä, mut en uskaltanut livenä tai soitolla, vaikka varmaan paras tapa olisikin ollut tämä asia kasvotusten hoitaa. No saat kuitenkin kirjeen, et normaalia viestiä. Mä oon oikeasti tosi pahoillani miten mä käyttäydyin aiemmin, mun ei milloinkaan ollut tarkotus loukata sua mun sanoilla ja teoilla. Mulla vaan ollut vähän vaikeampi aikakausi menossa ja sit jotain tapahtu. En sais purkaa vihaa suhun, kun sä et ole tehnyt mitään pahaa. Tämäkin riita tais purkautua ihan turhasta, eli siitä kun nauroin sun menkoille ja valitin etten jaksa mennä hakee sulle suklaata ku käveltiin kaupan ohi ja yritit jopa antaa sitä varten rahan. Ois pitänyt hakee, olin huono poikkis silloin, kun se siitä sit eskaloitu isommaksi.

No mutta jospa tämä pieni nalle, nämä ruusut ja suklaa, sekä tämä kirje riittää tällä kertaa anteeksi pyynnöksi. Rakasta sua, oot upein maailmassa Lila. Mun rakas tyttöystävä. <3

❤️: Leon."

Laitan kirjeen kuoreen, jossa lukee isolla Lila ja lähden kauppaan ostamaan nallen, ruusuja, suklaata ja lahjakassin, johon yllätys pakataan. Sen jälkeen vien ne Lilan perheen ovelle, kunnes lähden pois ja laitan Lilalle viestin, jossa lukee vain "Teidän portailla on sulle yllätys, koska rakastan sua niin paljon. Anteeksi aiemmasta." Jospa hän sen lukee ja hakee yllätyksen ja antaa anteeksi mulle.

-

Palaan kotiin ja alan tutustumaan paremmin Fionaan ja vauvaan veljieni pyynnöstä ensimmäisenä, koska se meni aiemmin miten meni ja he ovat pian lähdössä kotiin. Pian on kuulemma poitsun ristiäisetkin. Hetken tutustelun jälkeen Olli, Ale, Fiona ja Leon lähtee ja menen tekemään läksyt ja kuuntelemaan musiikkia täysillä. Kuulen puhelimeni kilahtavan ja näen snäpin Lilalta. Avaan snäpin, jossa on kuva lahjoistani. "Kiitos Leon, mäkin rakastan sua ja haluun sopia kunnolla vielä, vaikka saatkin jo anteeksi. Nähdäänkö huomenna teidän siinä lähimmässä puistossa ja sovitaan kunnolla? Ja mikset sä oo kertonut et sulla on vaikeeta, tsemppiä rakas. " ❤️‍🩹❤️ Vastaan heti Lilalle. "Ihana kuulla susta. Joo sopii, niin saahan sovittua tää tyhmä riita. ❤️ En oo oikeen uskaltanut, halunnut tai ylipäätään osannut kertoa, voin huomenna yrittää sopimisen jälkee. Pusuja ja haleja. 🫂😘" "😘🫂", tulee vielä viimeinen vastaus. Olo keveni heti, kun sai edes kuulla Lilasta. Mä rakastan sitä niin paljon.

__________

Sanoja: 655

💕

Mites vklp meni kaikilla? ❤️

Itehhän olin käymässä porukoilla, kävin vanhainkodilla tervehtimässä erästä yli 90 vuotiasta, käytin siskoja ja serkkua uimassa, olin mummolassa, seurasin vaaleja ja huomenna pitäs uskaltaa ajaa joku 2h Kokkolaan omalla autolla.

Mut olipa ihana nähä perhettä ja meidän ihanaa Nisseä ja viettää aikaa yhdessä taas.❤️

+ ainiin, sain mä vihdoin uudet silmälasit ja aurinkolasit myös. Nyt ollu totuttelemista, ku niin paljon muutosta tuli. Edelleen on ulkona totuttelua, ku lumi heijastuu jotenki hassusti, mut muuten pystyy jo oleen ihan normaalisti. Eilen tuntu et ois ollu näillä humalassa, ku kaikki näytti niin oudolta uusilla laseilla ja ei tiennyt oikee mihin astuukaan. Mut siis se fiilis ku saat uudet lasit päähän ja näät taas kunnolla on mahtava, mutta tosi outo, ku tajuaa kuinka huonosti on oikeesti vanhoilla nähnyt. Siihen muutokseen ku tottuu.

Kellään samoja kokemuksia?