~Leon~
Herään aamulla kun herätyskello soi, mutta kaivaudun vaan syvemmälle peiton sisälle, koska en halua vielä nousta. Väsyttää aivan liian paljon, enkä haluaisi aloittaa 7lk tai koulua ollenkaan. En ole siihen valmis vielä. Vanhat traumat puskevat mukavasti päälle, ilman hyvää syytä. Pelottaa että jään taas yksin ja tulen kiusatuksi, kuten Oulussa alle 10 vuotiaana, vaikka Helsinkiin muuton jälkeen kaikki on sujunut kuitenkin ihan hyvin koulunkin suhteen ja sain numerot nousu suuntaan. Uusi koulu, uusi luokka, uusi paikka, uudet ihmiset, uudet tavat. Kaikki tämä ahdistaa ja ihan helvetin paljon.
Alan täristä, voooi vittuuu... Yritän ajatella muita asioita ja saada ahdistuksen loppumaan, mutta turhaan, sillä tärinä vaan voimistuu ja hengitys alkaa muuttua pinnalliseksi. Ikävä tunne. Käteni alkavat puutua ja päässä alkaa heittää, henki ei kulje ollenkaan. Ihan kuin joku kuristaisi. Hitto, mä kuolen. Mä en selviä tästä. Kyyneleitäkin valuu silmilleni ja ajatuksissa on vain, minä kuolen tähän. Yritän nousta ylös, mutta kaadun vain kolahduksen kera lattialle. No ainakin saan nyt apua, sillä pian ovi aukeaa ja huolestunut äiti astuu huoneeseen sisälle ja tulee luokseni. "Leon rakas, shhh.... Ei oo mitään hätää, sä et oo kuolemassa. Sulla on vaan paha paniikkikohtaus päällä, mutta se menee kyllä ohi pian. Hengitä mun kanssa samaan tahtiin, jooko? Ja anna sun kädet tänne. Yritä ajatella vaikka Hupsun ja Emilien kanssa leikkimistä.", äiti puhelee ja tarttuu käsiini, alkaen silittää niitä sormillaan. Se rauhoittaa.
Kun olen rauhoittunut hieman, äiti hakee kanssani katsekontaktin ja vetää minut halaukseen. Hän alkaa toisella kädellä piirrellä ja kirjoitella kehuja selkääni, sekä silittää sitä pitkin vedoin. "Äitiii!", kuuluu jostain Emin huuto. Ennen äidin vastausta, on Emilie jo löytänyt tiensä huoneeseeni ja tuijottaa nyt kysymysmerkkinä ja surullisena ovella meitä. "Tuus tänne Emilie, mitä asiaa sulla oli.", äiti sanoo. "Ei mitään, mitä Leonilla on?", Emi kysyy. "Se sai äsken paniikkikohtauksen, ei mitään vakavaa. Mut vannon, että sun hali auttaa varmasti.", äiti sanoo ja pian tunnen jo Emin halaamassa minua ja painavan suukon poskelleni. Itkuni rauhoittuu ja alan hymyillä pienesti tytölle. "Kaikki hyvin rakas.", kuiskaan ja Emikin alkaa hymyillä, kuten äiti, joka kuivaa sormillaan kyyneleeni.
"Rakas tiiän, et toi oli nyt paha paniikkikohtaus ja oot voipunut sen jälkeen ja et ois hyvä jäädä nukkumaan sen jälkeen. Mut sulla on eka 7lk päivä ja vaan 3h koulua, niin toivon että jos vaan pystyt, meet kouluun. Tuut vaikka aiemmin pois jos siltä tuntuu, mut alussa on se joku info, missä varmasti ois hyvä ainakin käydä, jos ei muuten.", äiti sanoo. "Okei, mä meen.", kuiskaan ja nousemme ylös. Alan miettiä, mitä pukisin päälleni. Päädyn revittyihin mustiin farkkuihin, punamusta ruutuiseen flannelliin ja veljieni bändin t-paitaan. Laitan kaulaan ketjuja ja koruja, sekä ranteisiin ja siistin hieman hiuksiani. Jalkoihin vedän nilkkasukat ja laitan vielä kellon. Nyt mä näytän tarpeeksi hyvältä kouluun, äiti ei ehkä ymmärrä tätä asua, mut ihsm. Lähden alas syömään äitin ja Emilien kanssa, isi on jo töissä.
-----
Pääsen juuri koululle ja seuraan muita peruskoulun vanhoja luokkalaisia ovelle. Eiköhän se oikea paikka ole. Pian kello soi ja meidät ohjataan jättämään kengät telineeseen ja vaatteet naulakkoon ja sen jälkeen isoon saliin. Aika paljon oppilaita täällä on. Hetken päästä sali rauhoittuu, kun rehtori alkaa puhumaan. "Hei, mä olen koulun rehtori Holopaisen Väinö. Tervetuloa kaikille aloittamaan uusi taival yläkoulussa ja 7 luokalla. Varmasti jännittävää, mutta lupaan että teille tulee kivat vuodet täällä muiden kanssa. Kuten näette täällä on tutoreita, joilla on kirjain laput. Kun kuulette oman nimen ja luokan sanottavan, menkää oikean tutorin luokse odottamaan jatkoa.", rehtori selittää.
"Ainiin osa on varmasti tehnyt jo Wilma tunnukset ja nähnyt luokan. Mutta liikkukaa vasta kun kuulette nimenne, koska jotain muutoksia on vielä tehty luokkiin viime hetkellä. No mutta ensin 7A luokalle menee; Meri Ahonen, Einar Berg, Beata Huotarinen, Sella Huovila, Eedla Isola, Pihla Jokinen, Verner Jokinen, Teemu Jussila, Lila Koski, Ilona Lehmus, Alma Maalahti, Leon Matela, Leona Mattila, Atso Mikkola, Silmu Ojantakanen, Sasu Pohjola, Kia Runola, Veetu Tuomi, Tilda Vierimaa ja Iiris Vuorela.", rehtori jatkaa ja menemme tutorien ja ilmeisesti luokavalvojamme luokse. Luokkien jaon jälkeen rehtori vielä puhuu hetken, jonka jälkeen lähdemme tutorien johdolla kiertämään koululla ja saamme myös lokerot. Sen jälkeen menemme välitunnille, jonka jälkeen "kotiluokkaan" leikkimään tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä, kunnes on ruokailu ja saa lähteä kotiin. Tutustumisleikit on aivan kauheita, mutta selvisin. Nyt haluan nukkumaan, voipunut olo.
Onneksi Lila on samalla luokalla kannssani ja itse asiassa olimme jo välitunneilla 4 muun kanssa purukassa. He ovat Verner, Einar, Pihla ja Iiris. Pihla ja Verner ovat kaksosia ja Lilan kanssa olleet samalla alakoulu luokalla. Iiris taas oli minun kanssa samalla luokalla alakoulussa jo ja Einar on hänen tuttu jostain leiriltä entuudestaan. Einar myös seurustelee Pihlan kanssa ja minä Lilan kanssa tai siis ainakin tämän pöivän perusteella Einar ja Pihla sopisivat yhteen ja he tuijittivat toisiaan lumoutuneina tänään... Mutta turhaan mä jännitin, ihan kiva päivä oli...
__________
Sanoja: 779
Paljon onnea Niko, ehin just toivottaa tän päivän puolella.❤️
Nyt nukkumaan ja huomenna pitäs jotenki jaksaa 9.00-16.30 koko päivä koulussa opiskella palvelujärjestelmiä ja sosiaaliturvaa. Miten mää oikeen jaksan, kysynpähän vaan?
Wohoo, voitin tänään arvonnassa kassillisen välipala juttuja ja herkkuja koululla. Minä, joka ei koskaan voita yhtään mitää arvontoja yms...
ESTÁS LEYENDO
Die Another Day || Oleksi 3
FanfictionAika on vierähtänyt eteenpäin ja Aleksista ja Ollista on tullut vanhempia. Millaista perhe-elämä on bändin ohella? Sujuuko kaikki aina niinkuin toivoisi? Onko kaikki kuin sadusta, vai onko seassa ongelmia? Mun Oleksi-kirjasarjan 3 osa.
