Die Another Day || Oleksi 3

8

~Olli~

Olen Alvan kanssa leikkimässä pihalla, kun Aleksi jäi valmistamaan lounasta. Puhelimeni soi, joten alan kaivaa sitä esille taskustani. Yksi iso työmaa. Lopulta löydän puhelimeni ja näen soittajan olevan Joonas.

Puhelu;

J: Päivää, enhän herättänyt. Mikä vointi siellä on?

O: Et ja ihan hyvä vointi. Alva ois muuten voinut mennä hoitoon, mut aateltiin pitää se vielä tänään kotona, ku huomenna alkaa jo vklp, niin ei oo järkeä viedä tänään hoitoon. Mut ollaan me parannuttu jo. Mites siellä menee?

J: Hyvin menee, mut ollaa lähössä Ouluun käymään vanhemmilla, niin ei varmaan voida Hupsua sinne ottaa matkaan. Onko ok jos tuodaan se 1h päästä, ku lähetään?

O: Joo on, ollaankin jo ikävöity meidän karvakamua kotiin.

J: Mahtavaa, nähdään siis pian. Bye.

O: Joo, bye.

-

Jatkan leikkejä Alvan kanssa vielä hetken aikaa, kunnes Aleksi huutaa meidät ikkunasta syömään ja kiiruhdamme sisälle. Syömisen jälkeen vien Alvan käymään pöntöllä, kunnes ovikello soi ja Hupsun ääni kantautuu korviimme. "Uptu tuli tottiiin.", Alva kiljuu ja on nousemassa kesken kaiken ylös pöntöltä, mutta estän sen. Kun tarpeet on tehty loppuun, menemme  tervehtimään Joonasta, Nikoa ja Hupsua ja sen jälkeen vien Alvan päiväunille. Hän ehtii nukkumaan ne, ennen kuin meille tulee vieraita käymään.

Sain Alvan vihdoin nukkumaan, joten nyt suuntana on sohva, väsyttää. Heittäydyn sohvalle makaamaan ja suljen silmäni. Keittiöstä kantautuva kolina loppuu hetken kuluttua ja tunnen, kuinka Aleksi tulee päälleni makaamaan ja painaa suukon nenänpäähäni. Avaan silmäni ja vedän hänet suudelmaan. "Mm, nukutaan hetki, ennen ku vieraat tulee. Mua ainakin väsyttää ja Alvakin nukkuu.", ehdotan. "Sopii mulle.", Aleksi vastaa, joten kiedon kädet hänen ympärilleen ja alan silitellä hänen selkää, kunnes nukahdamme.

-

Herään, kun Alva tökkii kasvojani. "Itkä, helätyt.", hän sanoo. "Joo, iskä on hereillä.", vastaan ja haukotellen makeasti. Alva herättää myös Aleksin ja menennemme välipalalle, joka keskeytyy, kun ovikello soi ja Aleksi menee ovelle, tullen sieltä pian varmaan Sandran, sekä pienen taaperon ja vauvan kanssa. "Päivää, minä olen Sandra ja te olette varmaan Matelat?", Sandra sanoo. "Joo, mä oon Olli Matela. Kiva tavata. Tässä on mun mies Aleksi ja meidän 3v tytär Alva. Tuolla sohvalla nukkuu meidän koira Hupsu ja kissa Tikru myös.", selitän. "Kiva tavata teidätkin ja nämä 2 pienokaista olisivat teille tulossa. Fiona on 7v ja tässä on hänen 2 vko pikkuveljensä, jolla ei vielä ole nimeä.", Sandra kertoo. "Voitas vähän jutella taustatietoa ja käytännönasioita ja tutustua hieman  ja sit sopia päivä millon lapset vois tänne muuttaa.", Sandra sanoo. "Selvä.", vastaan.

"Noniin, elikkäs siis. Jos te lapset menisitte vaikka leikkimään, niin me aikuset jutellaan.", Sandra ehdottaa. "Joo." "Mä voisin eka kertoa vähän taustatietoa ja syitä adoptiolle, sekä asioita mitä oon lapsista huomannut ite.", Sandra sanoo. "Okei.", vastaamme. "Okei, eli siis Fionan isä oli alkoholisti, huumeiden käyttäjä, väkivaltainen yms., sekä Fionaa, että hänen äitiään kohtaan. Fionan äiti erosi ja muutti Fionan kanssa Vaasasta Espooseen, jossa tapasi uuden miehen. Se suhde kuitenkin loppui, kun pienokaiseesta tuli tieto ja Fiona jäi taas äitinsä kanssa kaksin. Lasten äiti kuitenkin sai 1kk ennen laskettua aikaa sairaskohtauksen, johon menehtyi. Vauva kuitenkin saatiin pelastettua. Fionalla ja vauvalle ei ole muitakaan sukulaisia, jotka heistä huolehtisivat, joten siksi adoptio.", Sandra kertoo. Olen järkyttynyt.

"Fionan kanssa on siis tärkeä huomioida hänen traumat, joita hänellä on isänsä takia. Hän pelkää melua ja huutamista ja voi olla uusissa tilanteissa todella ujo. Fiona on tosi luova ja rakastaa piirtää ja soittaa pianolla, sekä laulaa ja lukea. Eläimet ja luonto on tärkeitä myös. Hän on myös erittäin empaattinen, herkkä, avulias, ystävällinen, tunnollinen ja luotettava luonteeltaan.

Fiona on aika huono syömään, joten häntä ei saa pakottaa siihen. Maistelun kautta voi totuttaa, mutta tärkeää olisi, että hän saisi edes jotain syötyä. Fionalla pitää aina olla Epipen mukana, sillä hän on vakavasti allerginen pähkinöille, tomaatille ja omenalle, kuuselle, siitepölylle eli erilaisille kasveille ja eläimistä hevosille ja pupuille. Fionalla pitäisi teidän sitten hakea siirto tänne kouluun, mutta hänelle on haettu lupa, että hän saa opiskella kotona siihen saaakka."

"Vauva on siis vasta 2 vko ikäinen. Todella helppo ja rauhallinen pienokainen, joka nukkuu paljon ja itkee vain kun on oikeasti huono olla.", Sandra kertoo. "Selvä, hyvä tietää.", Aleksi vastaa. Juttelemme vielä jonkun aikaa ja kirjoitamme lappuja, kunnes Sandran ja lasten on aika lähteä. He kyllä muuttaisivat meille jo Sunnuntaina, eli 2 päivän päästä. Jännää, mutta tosi kivaa.

__________

Sanoja: 692

Värjäsin taas pitkästä aikaa hiukset (lue kaveri värjäs mun hiukset). Niistä tuli ihan kivat, vaikka punainen onkin enemmänkin oranssi. Oon puolikas Peppi Pitkätossu nyt sit, ku toinen puoli värjättiin mustaksi ja toisesta tuliki oranssi. Mut siis tuo oranssiki onkin kiva, vaik en ois uskonut aiemmin, niin ei se haittaa. Vaihtelu virkistää.