Necessary tragedies - Joel Hokka

Ihastunut

♡ Joel - Mökkireissu luku 3.

"Huomenta", kuiskasin vieressä makaavalle naiselle. Tuon vaaleat hiukset olivat pörröstyneet nukutun yön aikana, mutta musta se näytti vain suloiselta. Silmät olivat vielä tiukassa ummessa, eikä heräämisen merkeistä ollut vilahdustakaan. Ihan hyvä sinänsä, sillä Alisa oli valitellut unettomuuttaan jo viimeisen viikon. Nyt tuo kuitenkin tuhisi kukkalakanoissaan hyvin tyytyväisen näköisenä.

Ajatukset olivat hieman ristiriitaiset viimeyöstä, tai eritoten sen päätöksestä. Pieni salaisuuteni oli yhtäkkiä kantautunut Alisan parhaan ystävänkin korviin, joka ahdisti mua suunnattomasti. Lohduttaville käsivarsillenikin oli ollut eilen käyttöä ennen iltaa, kun Alisa oli ahdistunut Juliuksen äkillisestä perumisesta. Mä tiesin asiasta yhtäkkiä enemmän, kuin se. Oli sanomattakin selvää, että Julius vältteli Alisaa mun ja niiden rahojen vuoksi.

Unikeko heräsikin odotettua nopeammin. Silmät olivat vielä ummistuneet ja yrittivät saada aamun kirkkaudesta kiinni. Ja mä yritin kovasti olla suutelematta noita huulia, jotka myhäili mun edessäni jotain, mistä ei saanut selvää. Yritykseni jäi kuitenkin huonoksi, sillä painoin huuleni tuon omille, suudellen tuota kevyesti. Suudelma eteni intohimoisemmaksi ja vein kättäni peiton alle, liuttaen sitä tuon reittä pitkin.

"Meidän ei pitäs täällä", Alisa kuiskasi ensimmäisiksi sanoikseen tuohon aamuun. Tuo ei kuitenkaan lopettanut tekemistään, vain päinvastoin. Tuo painautui kehollaan aivan omaani vasten, vieden käsiään hiuksiani pitkin alaspäin. 

"Ei kukaan tähän herää. Ollaan vaan hiljaa", totesin määrätietoisena suudelmien välissä. Korvissani helisi Alisan suloinen kikatus. Käteni pyöri tuon vyötäröllä.

"Sun kanssas on aika hiton vaikea olla hiljaa", Alisa totesi. Mun kasvoille levisi leveä virne ja käteni hyökkäsivät tuon paljaalle vartalolle, nostaen tuon makaamaan päälleni. Alisa jatkoi suudelmiaan kaulallani, näykkäisten hennosti välillä. Suustani pääsi matala voihkaisu ja upotin käteni tytön paksuihin hiuksiin.

"Kato mua", Alisa kuiskasi tarttuen leukaani ja kääntäen sen itseään kohti. Tuo kumartui kuiskaamaan korvaani, sivellen samalla kynnenpäillään selkääni. "Sun täytyy olla sit hiljaa", tuo käski korvanjuuressani ja sai mut vain innostumaan enemmän. Pudistelin vain päätäni hymyillen.

Aamupalapöydässä oli iloinen tunnelma, kun saavuimme Alisan kanssa peräkanaa portaita pitkin alakertaan. Joonas näytti viihtyvän hyvin Stiinan seurassa, sillä kaksikko jutteli pöydän yli toistensa kanssa, huomioimatta ulkomaailmaa ollenkaan. Jos maailmanloppu sattuisi nyt, niin nuo kaksi tuskin hätkähtäisivät siitäkään.

Alisaa ei kuitenkaan näyttänyt kiinnostavan pöydällä tunteja seissyt appelsiinimehu tai mustiksi tummentuneet paahtoleivät. Pehmeä käsi tarttui omaani, johdattaen meidät ovesta ulos, polkua pitkin kohti järvenrantaa. "Kahvi olis tehnyt terää, mutta juon myöhemmin", totesin huvittuneena ja tyttöystäväni loi minulle vain ujon hymyn. Istuuduimme saunarakennuksen terassille asetetulle muhkealle sohvalle. Koko yön pauhannut, vanhanaikainen radio soitti hiljaa taustalla Lauri Tähkän Poltetta.

"Mä oon tosi iloinen, että lähdit mukaan", Alisa kuiskasi hetken päästä. Tuo istui tiukasti vieressäni ja käteni lepäsi tuon niskan ja olkapäiden ympärillä. 

"Oli kiva lähteä", totesin hiljaa. "Sä oot tehny tästä kesästä ihan ihmeellisen", jatkoin painaen muutaman suukon tuon päälaelle. Se oli täysin totta. Oli ihmeellistä, ettei tuntenut oloaan enää yksinäiseksi, vaikka kokoajanhan mulla oli ollut perhe ja bändi lähellä. Sitä yksinäisyyttä ja turhautuneisuutta ei kuitenkaan tarvinnut enää korvata monella tytöllä viikossa. Pidin paljon mielummin ajatuksesta, että sain kutsua aina saman tytön mukaan katsomaan keikkaa ja jakamaan tätä mun kunnianhimoista elämää.

Järven rantaan pauhasi aaltoja samalla, kun ohitse ajoi jokin moottorivene. Alisa nousi ylös sohvalta, kävellen hiekoitetulle rannalle. Tuuli pyöritteli noita hiuksia ympäri tuon kasvoja, siroja olkapäitä ja selkää. Hymyilin itsekseni samalla, kun katselin tuon menoja. Tyttö kuitenkin pian viittoi mua tulemaan luokseen, enkä empinyt hetkeäkään. 

"Mennää uimaa", Alisa ehdotti saapuessani rannalle. Katsoin tuota ensin muka-järkyttyneenä, mutta riisuin sitten nopeasti paitani. "Kuka on vika vedessä", huudahdin ilkikurisesti ja Alisa alkoi vauhdilla riisumaan shortsejaan. Hyökkäsimme veteen melkein samaa aikaa, vaikka tuolla kesti hetki empiä sen lämpötilaa.

"Tää herättää paremmin, ku se kahvi", Alisa sanoi ilkikurisesti ja roiskautti päälleni kasan vettä. Kostin sen tuolle sukeltamalla ja vetäen tuon jaloista, upottaen koko ihmisen veteen. Alisa ei pitänyt asiasta, vaan yritti samaa, saamatta mua kuitenkaan kaatumaan vedessä.

"Et sä saa mua kaatumaan", totesin ilkikurisesti tuon noustessa pintaan. 

"Just joo", Alisa sanoi nauraen ja tarttui olkapäihini. Tartuin tuon lantiosta kiinni, tuon upottaessa huulensa omilleni. Kesken suudelman tuo kuitenkin onnistui jaloillaan tekemään jotain, josta horjahdin veteen. 

"Tosta saat kärsiä", huusin, mutta tyttö oli ehtinyt paeta jo rantaan näyttäen kieltä.

Hitto mä olin ihastunut ja lujaa.

 / Helou! Kiitos vielä, että olette lukeneet. Ootte rakkaita! <3

Muistutan, että tarina sijoittuu tällähetkellä kesään 2018, kun Blind Channel ei ollut vielä breikannut itseään koko kansan suosioon.